Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Joulusaari

Tämä artikkeli käsittelee Australialle kuuluvaa aluetta Intian valtamerellä. Kiribatiin kuuluvaa Kiritimatin saarta kutsutaan myös Joulusaareksi.
Joulusaaren territorio
Territory of Christmas Island

lippu

Joulusaaren sijainti
Joulusaaren sijainti

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
kuningas Charles III
Kenraalikuvernööri David Hurley
Pääkaupunki Flying Fish Cove
10°25′18″S, 105°40′41″E
Pinta-ala
– yhteensä 136 km² [1] (sijalla )
Väkiluku (2016) 1 843 [1] (sijalla )
– väestötiheys 13,55 as. / km²
Viralliset kielet englannin kieli
Valuutta Australian dollari (AUD)
Aikavyöhyke UTC+7
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Australian territorio

1957
Lyhenne
Kansainvälinen
suuntanumero
+61
Kansallislaulu Advance Australia Fair
Joulusaaren kartta.
Saaren pääkaupunki Flying Fish Cove.
Joulusaaren postitoimisto.

Joulusaari, virallisesti Joulusaaren territorio, on saari ja Australian hallinnossa oleva territorio Intian valtameressä, Australiasta luoteeseen ja Indonesiasta etelään.

Maantiede

Joulusaari sijaitsee Intian valtameressä, noin 360 kilometriä Indonesian kuuluvasta Jaavan saaresta etelään ja noin 1 400 kilometriä Australiasta luoteeseen.[2]

Saari on merenalaisen vuoren huippu, joka kohoaa jyrkästi merestä. Sen noin 80 kilometriä pitkä rantaviiva on lähes kokonaisuudessaan noin 20 metriä korkeaa rantakalliota, joka on murtunut vain 13 paikassa mataliksi lahdiksi sekä hiekka- ja korallirannoiksi. Suurimmassa lahdessa sijaitsee saaren satama.[3] Saaren ympärillä ei käytännössä ole minkäänlaista mannerjalustaa, sillä meri on jo noin 500 metriä syvää vain 200 metrin päästä rannasta.[4][5]

Joulusaaren sisämaa on ylätasankoa, joka kohoaa korkeimmillaan 360 metrin korkeuteen. Tasanko on muodostunut pääosin kalkkikivestä, jossa on kerroksittain vulkaniittia.[3]

Suurin osa saaresta (63 %) on trooppista sademetsää ja kansallispuistoa.

Ilmasto

Saarella vallitsee trooppinen ilmasto ja lämpötila vaihtelee yleensä 21–32 asteen välillä. Kaakkoiset pasaatituulet tuovat ympäri vuoden miellyttävää säätä. Vuoden keskimääräinen sademäärä on noin 2 000 millimetriä. Sadekauden aikana marraskuusta huhtikuulle saarelle saattaa iskeä useampiakin myrskyjä.[3]

Joulusaaren ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 28 28 28 28 28 27 26 26 26 27 27 28 ka. 27,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 23 23 23 23 24 23 23 22 23 23 23 23 ka. 23
Sademäärä (mm) 295 350 290 220 175 155 95 45 45 70 150 210 Σ 2 100
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
28
23
28
23
28
23
28
23
28
24
27
23
26
23
26
22
26
23
27
23
27
23
28
23
S
a
d
a
n
t
a
295
350
290
220
175
155
95
45
45
70
150
210


Lähde: [6]

Historia

Joulusaaren kallioiset rannat estivät pitkään saaren asuttamisen. Brittiläiset ja hollantilaiset lisäsivät saaren karttoihinsa 1600-luvun alkupuolella. Englannin Itä-Intian kauppakomppanian aluksella purjehtinut kapteeni William Mynors näki saaren ja nimesi sen joulupäivänä 1643. Ensimmäinen dokumentoitu maihinnousu tapahtui 1688, kun William Dampierin lähettämä ryhmä kävi saarella.[7] Joulusaari sai tämän jälkeen olla rauhassa noin kahden vuosisadan ajan.[3]

Meritieteilijä John Murray ennusti nykyisestä Indonesiasta löytämiensä näytteiden perusteella, että Joulusaarelta löytyisi fosfaattia. Brittiläinen laivaston retkikunta todisti vuonna 1887 Murrayn epäilyt oikeiksi.[7] Britannia liitti 6. heinäkuuta 1888 saaren itseensä.[8]

Kookossaarten omistaja George Clunies-Ross lähetti 1888 veljensä Andrew’n ja joitakin työmiehiä perustamaan Joulusaarelle ensimmäisen asutuksen. Britannia tarjosi vuonna 1891 Murraylle ja Clunies-Rossille 99 vuodeksi yhteisen oikeuden kaivaa saarelta fosfaattia.[7] Kuusi vuotta myöhemmin kaivausoikeudet siirtyivät Murrayn ja Clunies-Rossin perustamalle Christmas Island Phosphate Companylle.[2]

Japanilaiset valloittivat Joulusaaren maaliskuussa 1942. Puolet saaren väestöstä lähetettiin vuonna 1943 Indonesiaan vankileireille. Saari vapautettiin 1945.[7]

Australia ja Uusi-Seelanti ostivat 1949 fosfaattiyrityksen. Australia oli ostanut Kookossaaret Britannialta vuonna 1955 ja oli kiinnostunut myös Joulusaaresta. Britannia ja Australia pääsivät sopimukseen ja Joulusaari siirtyi 1. tammikuuta 1958 Australialle Britannialle kuuluneen Singaporen siirtokunnan alaisuudesta.[7]

Politiikka

Joulusaari on Australian territorio, jonka hallinto perustuu vuonna 1958 solmittuun perustuslakiin nimeltä Christmas Island Act, jota muutettiin vuonna 1992 solmitulla Territories Law Reform Act -lailla. Kaikista Australian territorioista on vastuussa infrastruktuurin ja aluekehityksen ministeriö. Valtion palveluista saarella vastaavat Australian ja Länsi-Australian osavaltion hallitukset, infrastruktuurin ja aluekehityksen ministeriö ja muut sopimuksenmukaiset organisaatiot.[9]

Australian kenraalikuvernööri nimittää saaren hallinnon johtajan (engl. Administrator), virkaa on hoitanut tammikuusta 2006 alkaen Neil Lucas.

Paikallishallinnollisena elimenä saarella toimii yksikamarinen Joulusaaren neuvosto (Christmas Island Shire Council), jonka yhdeksän jäsentä valitaan vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Australian liittovaltion poliisi vastaa Joulusaaren poliisista.[9]

Talous ja infrastruktuuri

Talous

Joulusaaren talous on aiemmin pohjautunut yksinomaan fosfaattikaivokseen, joka kuitenkin suljettiin Australian hallituksen päätöksellä joulukuussa 1987, mutta avattiin uudelleen 1991. Vuonna 1993 saarelle avattiin kasino, joka kuitenkin suljettiin 1998. Vuonna 2001 Australian hallitus suostui kaupallisen avaruuslaukaisuaseman rakentamiseen, rakentamista ei ole kuitenkaan aloitettu. Saarella on 800-paikkainen vastaanottokeskus lähinnä Indonesian pakolaisia varten.

Liikenne

Joulusaarella on oma lentoasemansa, jolle on suora yhteys Perthistä, josta sinne lentää Virgin Australia. Se lentää myös Joulusaaren ja Kookossaarten välillä. Jakartasta Joulusaarelle on charter-lentoyhteys.[10]

Väestö

Joulusaarella ei ole lainkaan alkuperäisväestöä. Sen 1 843 asukkaasta 70 % on kiinalaista alkuperää. Eurooppalaisia on 20 % ja malaijeja 10 %. Virallinen kieli on englanti, muut kielet ovat kiina ja malaiji.

Suurimmat uskonnot ovat buddhalaisuus (36 %), islam (25 %) ja kristinusko (18 %).

Koulutus ja terveydenhoito

Peruskoulutuksesta Joulusaarella vastaa Länsi-Australian opetusministeriö. Opetussuunnitelma perustuu Länsi-Australian suunnitelmaan.[9]

Intian valtameren territorioiden terveydenhoitopalvelut tarjoavat sairaalapalveluita Joulusaarella. Saarella ei ole mahdollisuuksia kaikkiin erikoissairaanhoidon aloihin, mutta saarella vierailee useiden alojen erikoislääkäreitä. Tarvittaessa saarelaisia voidaan kuljettaa saamaan hoitoa Perthiin.[9]

Lähteet

  1. a b Australia: Agglomerations (census population) citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
  2. a b Christmas Island Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
  3. a b c d Christmas Island environment and heritage The Department of Infrastructure and Regional Development. Arkistoitu 13.2.2014. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
  4. Christmas Island Geosciences Australia. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  5. Christmas Island Marine Park: depth ranges (pdf) Parks Australia. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  6. https://www.climatestotravel.com/climate/christmas-island
  7. a b c d e Christmas Island History Christmas Island Tourism Association. Arkistoitu 3.1.2017. Viitattu 10.10.2016. (englanniksi)
  8. Culture and history Department of the Environment and Energy. Viitattu 10.10.2016. (englanniksi)
  9. a b c d Christmas Island governance and administration The Department of Infrastructure and Regional Development. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
  10. Getting Here - Flights Christmas Island Tourism Association. Arkistoitu 2.1.2017. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Joulusaaren virallinen web-sivusto (englanniksi)

Kembali kehalaman sebelumnya