Juho Emil (Juhana Engelbert) Latukka (8. toukokuuta 1885 Pietari – 15. joulukuuta 1925) oli Viipurin punakaartin päällikkö Suomen sisällissodassa 1918. [1]
Latukan vanhemmat olivat työmies Erik Latukka ja Klara Loviisa Lindström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1906 Viipurin klassillisesta lyseosta, opiskeli Helsingin yliopistossa ja työskenteli useissa vasemmistolehdissä toimittajana.[1] Hän majoitti bolševikkijohtaja Vladimir Leniniä kotonaan Viipurissa kahden viikon ajan lokakuussa 1917, juuri ennen lokakuun vallankumousta.[2] Latukka liittyi kansalaissodassa punakaartiin, kuului punakaartin esikuntaan Viipurissa ja pakeni huhtikuussa kansanvaltuuskunnan mukana Pietariin. Hän osallistui SKP:n perustavaan kokoukseen ja työskenteli opettajana eri korkeakouluissa. Hän kuoli hermotautiin 1925.[1]
Vuosina 1923–1925 Latukka toimi Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston suomalaisen sektorin vararehtorina Leningradissa.[3] Hän oli naimisissa vuodesta 1908 Lyyli Maria Haikosen kanssa. [1]
Lähteet
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1906
- ↑ Eino Ketola: ”Lokakuun vallankumoukseen 1917 – Suomen kautta ja Suomen avulla”, s. 70–72, 78 teoksessa Lenin ja Suomi – osa II. Opetusministeriö ja Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.
- ↑ Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi, s. 62. SKS, Helsinki 2006.