Tämä artikkeli kertoo Saksan laivaston Königsberg-luokan risteilijästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
Königsberg oli Saksan laivaston Königsberg-luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa. Alus upposi 1940 Norjan taisteluissa.
Valmistus
Risteilijä B (SMS Thetiksen korvaaja) tilattiin 1925 Marinewerftiltä Wilhelmshavenista, missä köli laskettiin 12. huhtikuuta 1926 telakkanumerolla 108. Alus laskettiin vesille 26. maaliskuuta 1927 nimettynä Königsbergiksi. Vesillelaskutilaisuudessa aluksen siunasi Königsbergin pormestari ja ensimmäisen maailmansodan risteilijän SMS Königsbergin päällikön leski rouva Loof kastoi aluksen. Aluksen ensimmäinen päällikkö Wolf von Trotha otti aluksen Reichsmarinen palvelukseen 17. huhtikuuta 1929. Aluksen miehistö siirtyi risteilijä Nympheltä, joka oli poistettu palveluksesta edellisenä päivänä. Koeajojen ja miehistön koulutuksen päätyttyä alus oli 18.–26. lokakuuta Barcelonan maailmannäyttelyssä valtakunnan edustajana aluksen uuden komentajan Robert Witthöf-Emdenin alaisuudessa. Alus liitettiin laivastoon 17. joulukuuta 1929.[1]
Palvelus
Kesäkuussa 1936 Königsberg vieraili Helsingissä.[2] Alus oli Espanjan rannikolla marraskuusta 1936 tammikuuhun 1937. Elokuun puolivälissä 1939 alus vieraili Vaasassa Vaskiluodon satamassa.[3] Alus soveltui huonosti kauppamerenkulun häirintään tai yleensäkään avomerelle, joten toisen maailmansodan alkaessa se siirrettiin torpedokoulutuksen maalilaivaksi Itämerelle ja Pohjanmeren miinoitusoperaatioihin kuten operaatio Westwalliin.
Norja
Königsberg osallistui huhtikuun 1940 alussa Norjan taisteluihin, kun se liitettiin kontra-amiraali Hubert Schmundtin komentamaan maihinnousuryhmä 3:een kuljettamaan joukkoja Wilhelmshavenista Bergeniin yhdessä sisaraluksensa Kölnin sekä miinalaiva Bremsen, torpedoveneiden Wolfin ja Leopardin, E-veneiden emälaivan Carl Petersin sekä E-veneiden S 19, S 21, S 22, S23 ja S 24 kanssa. Osastoon kuuluivat vielä apualukset Schiff 9 ja Schiff 18.[4]
Osaston tunkeutuessa aamulla 9. huhtikuuta Bergenin vuonoon alus vaurioitui Norjan rannikkotykistön Kvarvenin linnakkeen avattua tulen kuuden tuuman kranaatin osuttua hieman vesirajan yläpuolelle. Norjalaiset vastarintamiehet ilmoittivat aluksen sijainnin Britanniaan. Vielä samana iltana hyökkäsi Britannian kuninkaallisten ilmavoimien 12 Welligton ja 12 Hampden pommittajaa satamassa olleiden alusten kimppuun tuloksetta. Alus jäi Bergeniin Skoltegrundin laituriin korjattavaksi muiden ryhmän alusten palatessa Saksaan.[4]
Samana iltana sai Orkneylle sijoitetut Britannian kuninkaallisen laivaston ilmavoimien 800 ja 803 laivueiden lentäjät tiedon operaatiosta. Seuraavana päivänä 16 Blackburn Skua pommikonetta Britannian kuninkaallisen laivaston ilmavoimien 800 ja 803 laivueista saivat kolme osumaa alukseen, joka kaatui upoten Bergenin satamaan. Ilmatorjunta ampui alas ainoastaan yhden hyökänneistä lentokoneista (luutnantti Smeeton ja vänrikki Watkinson) ja lisäksi kolme konetta vaurioitui pahoin.[4]
Aluksen hylky nostettiin 17. heinäkuuta 1942 ja maaliskuusta 1943 alkaen sitä käytettiin sukellusvenelaiturina. Hylky kaatui uudelleen 22. syyskuuta 1944 ja romutettiin sodan päätyttyä paikallaan.[4]
Lähteet
- Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter: German Light Cruisers of World War II. Annapolis, Marylanad, USA: Naval Institute Press, 2002. ISBN 1-85367-485-0 (englanniksi)
- Hervieux, Pierre: The Sinking of the Königsberg 1940. Warship, 1984, VIII. vsk, nro 1, s. 25-29. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-354-0 (englanniksi)
- Bekker, Cajus: Kirottu meri. Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0239-6
Viitteet
- ↑ Koop, Gerhard & Schmolke, Klaus-Peter s. 80
- ↑ Saksalainen laivastovierailu alkoi eilen - Ristelijä Königsberg ankkuroi Kruunuvuorenselälle klo 10. Uusi Suomi, 13.6.1936, s. 1. Digitaaliset arkistot. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ Mailta ja meriltä - Saksalainen ristelijä Königsberg vieraili ... Suomen Kuvalehti, 13.6.1936, s. 22. Digitaaliset arkistot. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ a b c d Hervieux, Pierre s. 25
.svg){kind=small}
