Knossos

Knossos
Κνωσσός
	; Knossoksen arkeologinen alue.
Sijainti
	; Knossos
Koordinaatit	35°17′52″N, 25°9′48″E
Valtio	Kreikka
Paikkakunta	Knosós, Iraklion, Kreeta
Historia
Tyyppi	palatsi ja kaupunki
Huippukausi	2000–1450 eaa.
Kulttuuri	minolainen kulttuuri
Alue	Kreeta
Aiheesta muualla
	Knossos Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Knossos (kreik. Κνωσσός, Knōssos, myös Κνωσός, Knōsos, lat. Cnosus/Cnossus) oli minolais- ja mykeneläisaikainen palatsikeskus ja kaupunki sekä antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.^[1] Sen arkeologinen kohde sijaitsee noin viisi kilometriä etelään Kreetan pääkaupungista Iraklionista. Knossoksen palatsi oli koko minolaisen kulttuurin keskus.^[2]

Knossos on Kreetan merkittävin pronssikautinen arkeologinen kohde. Palatsissa oli satoja huoneita ja sen ympärillä oli Knossoksen kaupunki. Palatsi yhdistetään kreikkalaisen mytologian kertomuksiin kuningas Minoksesta, labyrintista ja Minotauroksesta. Palatsi on nykyisin suosittu turistinähtävyys ja osia siitä on ennallistettu.

Historia

Esihistoriallinen aika

Knossoksen paikan arvioidaan olleen asutettuna neoliittiselta kivikaudelta (7000–3000 eaa.) roomalaiselle kaudelle saakka.^[3] Palatsin paikalta on löydetty jopa seitsemän metrin paksuudelta aikaisempaa asutusta lähtien neoliittiselta kaudelta.^[2] Knossoksen kukoistuskautta oli minolainen aika 1000-luvulla eaa., jolloin se oli kyseisen kulttuurin merkittävin palatsikeskus. Neljä muuta suurta minolaista palatsikeskusta olivat Faistos, Mália, Galatás ja Káto Zákros.

Paikalla on ollut ainakin kaksi suurta minolaista palatsia. Ensimmäinen rakennettiin noin vuonna 1900 eaa., ja se tuhoutui muiden minolaisten palatsien tavoin maanjäristyksessä vuonna 1700 eaa.^[2] Tämän jälkeen palatsi rakennettiin uudelleen. Vuonna 1450 eaa. Knossos kärsi vaurioita maanjäristyksessä ja sen jälkeen mykeneläisten hyökkäyksessä. Vallan siirtyessä mykeneläisille Knossos säilytti asemansa myös mykeneläisaikaisen Kreetan keskuksena. Uudet mykeneläiset vallanpitäjät muuttivat palatsin osin mykeneläisen mallin mukaiseksi niin, että siihen rakennettiin megaron. Samalla kirjoitusjärjestelmä muuttui lineaari-A:sta lineaari-B:ksi. Noin vuonna 1375 eaa. palatsi autioitui, eikä minolaisesta kulttuurista ole jälkiä vuoden 1200 eaa. jälkeen.^[2]^[4]

Koko minolaisen ja mykeneläisen kauden Knossos harjoitti laajaa kaupankäyntiä koko itäisen Välimeren alueella. Knossoksen satamakaupunkeina toimivat nykyiset Iraklion, Amnisos ja Katsampás.^[2] Nimi ”Knossos” palautuu ilmeisesti paikan alkuperäiseen nimeen ja esiintyy lineaari-B-kirjainmerkein kirjoitetuissa mykeneläisissä kirjoituksissa 1300-luvulla eaa. muodossa ko-no-so.^[5] Nimen muoto ku-nu-sha esiintyy Amenhotep III:n ajan Kom el Hetainissa Egyptissä.^[6]

Antiikin aika

Mykeneläistä aikaa seuranneiden niin kutsuttujen pimeiden vuosisatojen aikana asutus säilyi palatsin alueella, tosin pienemmässä mittakaavassa. Antiikin aikana alue oli Demeterin ja Apollonin kulttipaikkana. 500-luvulle eaa. tultaessa alueella ei ollut asukkaita mahdollisesti maanjäristysten vuoksi, mutta se säilyi käytössä kulttipaikkana.^[2]

Hellenistisenä aikana Knossos oli jälleen merkittävä kaupunki. Se kuitenkin menetti asemansa roomalaisten kukistettua sen vuonna 67 eaa. Tämän jälkeen Kreetan keskus siirtyi Gortyniin. Vuodesta 27 eaa. lähtien Knossoksen paikalla toimi roomalainen kolonia Colonia Julia Nobilis Cnossus.^[2] Se oli ainoa Kreetalle perustettu roomalainen kolonia.^[7]

Kaivaukset

Knossoksen löysi kreetalainen kauppias ja muinaistutkija Mínos Kalokairinós vuonna 1878. Sir Arthur Evans johti laajempia englantilaisten arkeologien suorittamia kaivauksia vuosina 1900–1930. Hän sai aatelisarvon löydettyään vielä suuremman osan palatsista.

Evans kunnosti palatsin osia omien tulkintojensa perusteella. Nykyisin kunnostetuista rakennuksista on joskus vaikea erottaa, mikä on aitoa minolaisen kulttuurin jäännettä ja mikä Evansin omien mielikuviensa mukaan täydentämää osaa. 30 vuotta jatkuneiden kaivausten aikana Evans löysi pronssikautisen palatsin alta raunioita neoliittiseltä ajalta, sekä 3 000 savitaulua joissa on lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoitusta.^[8]

Rakennukset ja löydökset

Knossoksen palatsin ympärillä oli pienempiä palatseja sekä lukuisia muita rakennuksia. Niiden ympärille levittäytyi suuri kaupunki hautausmaineen. Knossoksen alueen merkittävimmät rakennukset ovat:^[2]^[9]

Pääpalatsi

Palatsin niin kutsuttu kaksoiskirveiden sali.

Knossoksen palatsi on suurin tunnettu minolainen palatsi. Se oli rakennettu minolaisten palatsien yleisen mallin mukaisesti suuren pohjois-eteläsuunnassa olevan keskuspihan ympärille. Keskuspihan koko on 45 x 23 metriä. Palatsissa oli pihan ympärillä neljä siipeä ja siinä on ollut useita kerroksia. Palatsissa on ollut muun muassa kuninkaalliset asuintilat, työpajoja, pyhäkköjä, säilytystiloja, vastaistuinsali ja muita saleja.^[2]^[9]

Palatsin merkittävimmät sisäänkäynnit olivat länsisivulla, lounaiskulmassa, eteläsivulla sekä pohjoisosassa. Keskuspihan eteläpuolella olevassa siivessä oli muun muassa sisäänkäyntipropylaion ja pitkä kulkuekäytävä. Keskuspihan länsipuolella olleessa siivessä oli valtaistuinhuone, kulttitiloja sekä suuri joukko eri kokoisia varastohuoneita. Itäsiivessä oli muun muassa suuri keskusportaikko sekä hallitsijoiden asuintilat, joiden keskussalit olivat polythyron-huoneita eli oviseinin varustettuja saleja. Siivessä oli myös mm. lukuisia työpajatiloja. Pohjoissiivessä oli muun muassa valokuilu vesialtaineen sekä suuri pilarihalli.^[2]

Palatsin osia yhdistävät pitkät käytävät ja portaikot. Palatsi on ollut koristeltu lukuisilla seinämaalauksilla (Knossoksen seinämaalaukset), jotka ovat kuvanneet muun muassa palatsin elämää ja uskonnollisia toimituksia. Maalaukset ovat nykyisin Iraklionin arkeologisessa museossa, ja niiden paikalla palatsin raunioissa on kopiot. Palatsissa on ollut vesijohto- ja viemäriverkosto. Palatsin eri vaiheet ja osat on rakennettu vuosina 2000–1350 eaa.^[2]^[9]

Muut kohteet

Pikkupalatsi

Pieni palatsi, joka sijaitsee pääpalatsin länsipuolella. Rakennuksessa on monia yhteisiä piirteitä suurempien palatsien kanssa: siinä on muun muassa lukuisia saleja, polythyron-megaron sekä puhdistautumisaltaalla varustettu pyhäkkö. Rakennus on ajoitettu 1600–1400-luvuille eaa.^[9]

Kuninkaallinen huvila

Huvilarakennus, joka sijaitsee pääpalatsin koillispuolella. Rakennuksessa on polythyron-huoneita, pilarein varustettu krypta sekä portaikko. Rakennus on luonteeltaan uskonnollinen ja sitä on arveltu muun muassa ylipapin tai muun yläluokkaisen henkilön asunnoksi. Rakennus on ajoitettu 1300-luvulle eaa.^[9]

Etelätalo (Karavaaniseralji)

Pieni palatsi, joka sijaitsee pääpalatsin eteläpuolella. Rakennus on ollut mahdollisesti jonkinlainen vastaanottosali ja vierasmaja. Rakennuksen joissakin huoneissa on kylpytilat ja ne on koristeltu seinämaalauksin.^[9]

Seinämaalausten talo

Pieni kaupunkihuvila, joka sijaitsee pääpalatsin luoteispuolella. Rakennus on koristeltu lukuisilla seinämaalauksilla. Se on ajoitettu 1400–1100-luvuille eaa.^[9]

Yksityiskartano

Yksityisrakennus, joka sijaitsee pääpalatsin luoteispuolella. Rakennuksessa on keskussali, säilytystiloja ja portaikko. Rakennus on ajoitettu 1300–1100-luvuille.^[9]^[10]

Eteläkartano

Yksityisrakennus, joka sijaitsee pääpalatsin eteläpuolella. Rakennuksessa on ollut kolme kerrosta ja muun muassa rituaalinen puhdistautumisallas. Rakennus on ajoitettu 1600–1400-luvuille eaa.^[9]

Ylipapin talo

Rakennus, joka sijaitsee noin 300 metriä etelään Etelätalosta. Rakennuksessa on kivinen alttari.^[9]

Temppelihauta

Hauta, joka sijaitsee pääpalatsin eteläpuolella noin 600 metrin päässä. Kivetty katu yhdistää sen niin kutsuttuun Ylipapin taloon. Tutkijoiden mukaan hautaan olisi haudattu yksi viimeisistä Knossoksen kuninkaista joskus 1600–1300-lukujen välisenä aikana.^[9]

Dionysoksen huvila

Roomalaisen ajan yksityistalo, jossa on peristyylipiha. Rakennus on koristeltu Dionysosta esittävin mosaiikein ja siinä on Dionysos-kultille omistettuja huoneita. Rakennus on ajoitettu 100-luvulle jaa.^[9]

Hautausmaat ja pyhäköt

Knossoksen hautausmaat sijaitsivat kauempana sitä ympäröivien kukkuloiden rinteillä muun muassa Archáneksessa ja Anemóspiliassa. Knossosta palvelleita merkittäviä pyhäkköjä oli muun muassa Anemóspiliassa sekä Gioúchtas- eli Juktasvuorella, jossa sijaitsi parhaiten tunnettu minolainen vuorenhuippupyhäkkö.^[2]^[11]

Mytologia

Antiikin Kreikan ajoilta asti palatsi on yhdistetty Kreetan kuningas Minokseen sekä myytteihin Daidaloksen suunnittelemasta labyrintistä sekä siellä asuneesta Minotauroksesta. Minotauros oli hirviö, joka oli härän ja ihmisen risteytymä, jota kreetalaiset palvoivat jumalana. Minotauroksen surmasi myytin mukaan ateenalainen sankari Theseus Minoksen tyttären Ariadnen avustuksella.

Palatsista on löydetty kaksoiskirveitä (labrys), joita on ehkä käytetty uhritoimituksissa. Labyrintti (labyrinthos: labrys + paikkaa tarkoittava pääte -inthos) on siten tarkoittanut mahdollisesti kaksoiskirveen paikkaa. Palatsin suuren koon, erikoisen pohjakaavan ja huoneiden lukumäärän arvellaan jääneen elämään myöhempien kreikkalaisten suullisessa perimätiedossa legendana sokkeloisesta labyrintistä.^[2]^[12]

Lähteet

↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”967 Knosos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Knossos”, Antiikin käsikirja, s. 267–269. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
↑ Knossos Explore Crete. Viitattu 1.7.2015.
↑ Knossos Ancient History Encyclopedia. Viitattu 1.7.2015.
↑ Mycenean (Linear B) - English Glossary Explore Crete. Arkistoitu 6.11.2015. Viitattu 5.10.2015.
↑ Robbins, Manuel: Collapse of the Bronze Age: The Story of Greece, Troy, Israel, Egypt, and the Peoples of the Sea, s. 155. iUniverse, 2001. ISBN 0595136648 Teoksen verkkoversio.
↑ Ancient Crete: Oxford Bibliographies Online Research Guide, s. 20. (Oxford Bibliographies Online Research Guides) Oxford University Press, 2010. ISBN 0199802831 Teoksen verkkoversio.
↑ Knossos Lonely Planet. Viitattu 1.7.2015.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l Knossos: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 17.6.2007. Viitattu 5.10.2015.
↑ Popham, Mervin R. (toim.): The Minoan Unexplored Mansion at Knossos. London: Thames and Hudson, 1984.
↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Juktas”, Antiikin käsikirja, s. 242. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
↑ The Labyrinth of Crete: The Myth Of The Minotaur Explore Crete. Viitattu 5.10.2015.

Kirjallisuutta

Evans, Arthur: The palace of Minos at Knossos. (5 vols) London: Macmillan, 1921–1934. Evansin alkuperäiset tutkimustulokset sekä tulkinnat, joita on korjattu myöhemmin.
Evely, Don & Hughes-Brock, Helen & Momigliano, Nicoletta: Knossos: A labyrinth of history; Papers presented in honour of Sinclair Hood. London: British School at Athens, 1994.
Hood, Sinclair & Smyth, David: Archaeological survey of the Knossos area. (2nd ed) London: British School at Athens, 1981.