Korelan linnoitus lienee ikivanha, mahdollisesti jo 1100-luvulla rakennettu linnoitus Ruotsin ja Novgorodin välisellä karjalaisalueella Laatokan länsipuolella Suur-Sakkulanpogostan[1] vaiheilla, ja sitä paikalliset lienevät pitäneen edes jonkinasteisena turvanaan. Sakkulan seutu oli jatkuvien levottomuuksien kuten ristiretkien kohteena. Kivimuurin linnoitus sai 1200-luvulla. Novgorod tuhosi linnoituksen vuonna 1310 ja rakensi tilalle Käkisalmen linnan. Pähkinäsaaren rauha 1323 antoi linnan Novgorodille, tarkemmin Vatjan verotusalueeseen. Novgorod läänitti sen liittolaiselleen Liettuan Gediminasin pojalle Narimantasille. Tämä piti alueella niin ankaraa verotusta, että karjalaiset nousivat isäntäänsä vastaan vuonna 1337. Ruotsalainen sotaväki, käytännössä suomalaisia, kutsuttiin apuun. Runsaasti venäläisiä surmattiin. Linnanpäällikköna toiminut karjalaistaustainen Vallittu luopui, ja karjalaisia pakeni aina Vienanmerelle saakka. Novgorod kukisti kapinan eikä rajalinjoja muutettu vuonna 1339 tehdyssä rauhansopimuksessa.[2][3]
