Magicicada on kaskaiden heimoon kuuluva suku, jonka lajeilla esiintyy ainutlaatuinen, lajista riippuen joko 13 tai 17 vuoden pituinen elinkierto. Suvun lajien levinneisyys rajoittuu Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosiin.
Ominaispiirteitä
Kaikki Magicicada-lajit ovat yleisväritykseltään tummia ja niillä on kirkkaanpunaiset verkkosilmät. Vastoin yleistä luuloa, jonka mukaan kaskaat eivät ruokailisi enää aikuisina, aikuiset kaskaat imevät ravinnokseen puiden kasvinesteitä. Koiraat sirittävät muiden kaskaiden tapaan erityisen tymbaalielimen avulla ja "laulu" on kullekin lajille ominainen.
Magicicada-kaskailla ei ole erikoistuneita saalistajia, mutta ne kelpaavat ravinnoksi monille eläimille. Suuret määrät kaskaita saa massaesiintymän aikana kuolettavan tartunnan Massospora cicadina -sienestä. Myös kaskaisiin erikoistunut Sphecius speciosus -petopistiäinen verottaa kantaa toukkiensa ravinnoksi. Aikuiset kaskaat ovat käytännössä puolustuskyvyttömiä eivätkä pyri aktiivisesti suojautumaan saalistajilta. Koiraat tosin kykenevät tuottamaan uhkaavaa, surisevaa ääntä. Erikoisen selviytymisstrategian taustalla on ilmeisesti yksittäisen kaskaan pieni todennäköisyys joutua saaliiksi miljoonien lajitoveriensa joukosta.[1]
Massaesiintymiset
Syytä erikoiseen esiintymisrytmiin ei tunneta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että sekä 13 että 17 ovat alkulukuja, mikä käytännössä minimoi eri laumojen välisen vuorovaikutuksen. Kaskasesiintymät toistuvatkin samanlaisina vasta yli kahdensadan vuoden välein (lukujen 13 ja 17 pienin yhteinen monikerta on 221). Kaskaat on jaettu "pesueisiin" (engl. brood) sen mukaan, milloin ja missä massaesiintymä tapahtuu. Kaksi esiintymää on hävinnyt alkuperäisen luokittelun jälkeen: Brood XI esiintyi viimeisen kerran vuonna 1954 ja Brood XXI viimeisen kerran 1870. Nykyään erotellaan yhteensä 15 pesuetta. Nämä eivät liity yksittäisiin lajeihin vaan kussakin esiintymässä esiintyy kaikkia kyseisen elinkierron omaavia kaskaslajeja. Tähän on kuitenkin kaksi poikkeusta: Brood VII muodostuu ainoastaan M. septendecim -lajista ja Brood XXII -esiintymässä ei ole havaittu M. neotredecim -lajin yksilöitä.
Viimeisin massaesiintyminen oli seitsemäntoistavuotiskaskaiden Brood II, joka esiintyi useiden osavaltioiden alueella Yhdysvaltojen itärannikolla vuonna 2013. Yksilömäärältään ja levinneisyydeltään ylivoimaisesti suurin on Brood X, joka esiintyy seuraavan kerran vuonna 2021.
Lajit
Sukuun kuuluu kaikkiaan seitsemän lajia. Lajit ovat sikäli erikoisia, että kutakin 17-vuotiskaskaslajia vastaa ulkoasultaan ja elintavoiltaan lähes identtinen 13-vuotiskaskas. Jotkin lajiparit onkin mahdollista erottaa vain esiintymiskierron perusteella.[2] Lajeista 17 vuoden välein esiintyvät
ja 13 vuoden välein esiintyvät
Lähteet
Aiheesta muualla