Suomessa marianpäivä oli vuoteen 1954 saakka yleensä keskelle viikkoa sattuva pyhäpäivä. Sitä vietettiin vanhan kristillisen käytännön mukaisesti 25. maaliskuuta.[2] Kuitenkin jos tämä päivä sattui pääsiäistä edeltävälle hiljaiselle viikolle, pyhäpäivä oli palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina, ja jos se sattui jommaksikummaksi pääsiäispäiväksi, marianpäivä oli pääsiäistä seuraavana tiistaina.[3]. Vuoden 1955 alusta lähtien se kuitenkin siirrettiin kirkkolain muutoksella sunnuntaiksi, jolloin se menetti merkityksensä vapaapäivänä. Korvaavaksi vapaapäiväksi tuli pyhäinpäivä, joka oli siihen saakka ollut sunnuntaina, mutta siirrettiin nyt lauantaiksi[2] (tuolloin lauantait olivat vielä yleensä työpäiviä). Tällä lähinnä työmarkkinajärjestöjen ehdottamalla muutoksella pyrittiin sijoittamaan vapaapäivät tasaisemmin eri vuodenaikoihin. Vastaavat muutokset oli tehty myös Ruotsissa muutamaa vuotta aikaisemmin. Vuodesta 1955 lähtien Suomen evankelisluterilainen kirkko on viettänyt Marian ilmestyspäivää sunnuntaina aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 28. maaliskuuta, paitsi jos tämä sunnuntai on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, jolloin Marian ilmestyspäivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.
Marian ilmestyspäivän liturginen väri on valkoinen, Marian ilmestyspäivää edeltävän viikon värinä on paastoajan sininen tai violetti.[4] Samoin marianpäivän jälkeen arkipäivinä on kirkoissa liturgisena värinä paastoajan väri, violetti tai sininen.[5]
Päivään liittyvät jumalanpalvelusten lukukappaleet ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon evankeliumikirjan mukaan.:
Ensimmäinen vuosikerta: Jes. 7-10-14, Room. 9:2-8 ja Luuk. 1:26-38
Toinen vuosikerta: 1. Moos. 3:8-15, Gal. 4:3-7 ja Luuk. 1:39-45
Kolmas vuosikerta: 1. Sam. 2:1-9, Room. 8:1-4 ja Luuk. 1:46-55[6]
Ruotsissa Marian ilmestyspäivä eli vårfrudagen (”meidän rouvamme päivä”) vääntyi jo keskiajalla muotoon våffeldagen, ”vohvelipäivä”. Marian ilmestyspäivää juhlitaankin Ruotsissa syömällä vohveleita.[7]
