Metteniusaceae on tropiikin kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Asteranae-ylälahkoon. Heimossa on 11 sukua.[1] Heimon tyyppisuku on Metteniusa.
Tuntomerkit
Kasvit ovat ainavihantia puita. Karvat ovat vaihtelevissa määrin T:n muotoisia. Lehdet ovat ehytlaitaisia, korvakkeettomia. Kukinto on viuhkomainen. Kukan verholehdet ovat lyhyitä ja terälehdet yhteenkasvaneita, niiden liuskat siirottavat ja ovat sisäpinnaltaan karvaisia. Heteenponnet ovat pitkiä, lopulta puoliympyrämäisiksi käyristyneitä ja puolikkaat monilokeroisia, ja niissä on kookas lokeroside; toisinaan ponnet ovat kirkkaan oranssivärisiä. Sikiäin on symmetrialtaan vastakohtainen, sillä neljä emilehteä on enemmän tai vähemmän surkastuneita. Istukat ovat parietaalisia, laitaistukoita, vartalo pitkä ja luotti pieni. Vain yksi siemenaihe on toimiva, pitkävartinen ja yksikalvoinen. Hedelmä on yksisiemeninen ja epäsymmetrisesti särmikäs. Siemen on ohutkuorinen ja siinä on käyrä alkio.[2]
Levinneisyys
Heimon lajit kasvavat lähinnä maapallon trooppisilla alueilla Keski- ja Etelä-Amerikassa, keskisessä Afrikassa ja Madagaskarilla sekä Kaakkois-Aasiassa ja Uudessa-Guineassa[3].
Luokittelu
Heimoon luokitellaan 11 sukua ja niihin noin 55 lajia.[1] Morfologisissa fylogeneettisissä analyyseissä Metteniusa-suku sopii melko mukavasti herttasiipiökasvien (Cardiopteridaceae) heimoon. Molekyylianalyysit puolestaan viittaavat suvun kuuluvan asteridien eli Asteranae-ylälahkon ykkösryhmään eli lamideihin (Lamiidae). Muun muassa lehtiruodin anatomia ja emilehtien lukumäärä ovat samanlaisia kuin heimossa Oncothecaceae, joka lienee läheisin sukulainen.[2]
Suvut
Heimon suvut ovat:[1]
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b c Stevens 2001–, viitattu 24.11.2020
- ↑ a b Stevens 2001–, viitattu 17.3.2015
- ↑ GBIF (Metteniusaceae) www.gbif.org. 2021. Viitattu 12.3.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
