Runkosarjan pistepörssin voittaja oli Edmonton Oilersia edustanut Wayne Gretzky, joka teki kauden aikana yhteensä 212 tehopistettä pelaamissaan 80 ottelussa.[4][5]Philadelphia Flyersiä vastaan 30. joulukuuta 1981 pelatussa kamppailussa hän teki viisi maalia, joiden myötä Maurice ”Rocket” Richardin tuolloin 36 vuotta vanha ennätys 50 maalista 50 ottelussa rikkoutui. Gretzky onnistui saavuttamaan 50 maalin rajan 39 ottelussa.[6] Myös hänen koko runkosarjan aikana tekemänsä 92 maalia ovat NHL:n ennätys. Aiemmin eniten maaleja yhdellä kaudella oli tehnyt Phil Esposito, joka oli parhaimmillaan yltänyt 76 runkosarjamaaliin.[7] Kauden päätteeksi Gretzkylle myönnettiin hänen uransa kolmas Hart Memorial Trophy ja ensimmäinen Lester B. Pearson -palkinto.[8][9]
Kaudella 1981–1982 New York Islandersin Bryan Trottier voitti pudotuspelien pistepörssin. Hän teki 19 pudotuspeliottelussa 29 tehopistettä, joista 6 oli maaleja ja 23 syöttöpisteitä.[10]Conn Smythe Trophyn sai Trottierin tavoin Islandersia edustanut Mike Bossy.[3][11]
Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.
