Naantalin satama (ruots.Nådendal hamn, LOCODE: FI NLI[1]) on Saaristomerellä sijaitseva satama Naantalissa, Varsinais-Suomessa. Satama on matkustaja- ja rahtimäärältään Suomen suurimpia. Satama sijaitsee aivan Airiston päässä, ja satamaan johtava väylä on auki ympäri vuoden.
Naantalin satama koostuu kolmesta satamanosasta: Kantasatamasta, Luonnonmaan satamasta (Turun Korjaustelakka) ja NesteenNaantalin jalostamon öljysatamasta, jotka kaikki ovat Naantalin satamalaitoksen hallinnoimia. Kantasatama ja Luonnonmaa kuuluvat kunnalliseen satamaan, ja öljysatama on itsenäinen, kahdesta muusta satamanosasta erillinen teollisuussatama, jonka maa-alueet omistaa Neste ja vesialueet Naantalin kaupunki.[2] Naantalin sataman hallinnollinen alue on vain 23,9 hehtaaria,[2] kun Kotkan Satamassa koko on 350 hehtaaria ja Helsingin Vuosaaren satamassa 200 hehtaaria. Naantalin satama sijoittui kolmanneksi Suomen satamista, Taloustutkimuksen vuonna 2007 toteuttamassa satamatutkimuksessa.[3]
Naantalin satamaan johtaa 15,3 metrin Naantalin väylä, joka alkaa Paraisilta, Utön majakkasaaren eteläpuolelta. Se on yksi Suomen merialueen syvimmistä väylistä, sekä pisin meriväylä 120 kilometrin pituudellaan. Väylä oli vuoteen 2009 saakka kulkusyvyydeltään 13-metrinen.[4] 13 metrin väylä valmistui vuonna 1986.[5] Sataman johtajana on toiminut Yrjö Vainiala vuodesta 2005 lähtien.[6]
Nykyisin satamasta on sekä rahti- että henkilöliikennettä ja pääreittiä Naantali–Kapellskär liikennöi Finnlink, joka käyttää liikennöinnissään neljää Ro-Ro-/Ropax-alusta.
Naantalin sataman vuosittainen rahtimäärä:[7][8][9]
vuosi
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
yhteensä milj. tonnia
5,9
6,0
6,0
5,8
6,8
7,0
5,7
6,5
6,7
6,7
7,0
6,7
6,9
Vuoden 2007 arviointi
Naantalin satama oli vuonna 2007 kokonaisliikenteen tonnimäärillä mitaten Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama sekä neljänneksi suurin kaikista Suomen satamista. Sataman liikenteestä ulkomaan liikenteen osuus oli 80 prosenttia ja se oli ulkomaan liikenteessä maan toiseksi suurin kunnallinen ja kolmanneksi suurin kaikista Suomen satamista. Kotimaan rannikkoliikenteessä Naantali oli yleisistä satamista maan suurin ja kaikista satamista toiseksi suurin PorvoonKilpilahden jälkeen. Suurin osa Ahvenanmaan huolto- ja muusta tavaraliikenteestä kulkee Naantalin kautta. Naantalin satama on myös Suomen neljänneksi suurin matkustajaliikenteen satama. Naantalin kautta kulkee Suomen satamista Helsingin jälkeen toiseksi eniten rekkoja, perävaunuja ja niihin rinnastettavia kuljetusyksiköitä. Naantalin markkinaosuus oli tonnimäärillä mitaten noin 21 prosenttia, ja yli puolet Suomen ja Ruotsin välillä lautoilla kulkevasta kumipyöräliikenteestä kulki Naantalin kautta. Niiden määrä kasvoi Naantalissa vuodesta 2006 yli 10 prosenttia. Tonneilla mitaten kolmasosa sataman kokonaisliikenteestä kulkee kumipyöräyksiköissä Ro-Ro-/Ropax-aluksilla.
Vuonna 2007 sataman kokonaisliikenne oli yhteensä yli 8,5 miljoonaa tonnia, joka oli sataman ennätysvuosi. Liikenne kasvoi vuodesta 2006 1,3 miljoonaa tonnia eli noin 19 prosenttia. Satama on Suomen neljänneksi liikennöidyin aluskäynneillä mitaten. Aluskäyntejä oli vuonna 2007 yhteensä 2 176 kappaletta ja edellisvuoteen verrattuna ne kasvoivat 11 prosenttia. Keskimääräinen aluskoko vuonna 2007 oli 6 598 nettotonnia.[3]
Finnlines liikennöi Naantalin sataman pääreittiä Naantali – Långnäs (Ahvenanmaa) – Kapellskär (Ruotsi) kahdella Ro-Ro-/Ropax-aluksella.
Lähtöjä on päivässä kaksi kummastakin satamasta ja matka-aika on noin kahdeksan tuntia. 1. lokakuuta 2013 Finnlinesin laivat alkoivat ajaa päivisin Långnäsin kautta.
Vuonna 2007 Naantali–Kapellskär-reitin henkilöliikenteen matkustajamäärä nousi 23 prosenttia ja rekkojen määrä lähes 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.[10]
Rederi Ab Lillgaard -varustamon ro-ro-rahtialus M/S Fjärdvägen on liikennöinyt Naantali–Långnäs-väliä vuodesta 1995 lähtien. Se liikennöi reittiä päivittäin lauantaita lukuun ottamatta.[11][12]
Naantalin satama talviyönä helmikuussa 2009. Edessä matkustajaterminaali ja takana M/S Finnsailor.
kaksipaikkainen laituri, jonka toinen puoli RoRo- ja toinen puoli neste-/bulk-pistolaituri, 175/145 metriä
RoRo-laituri.
Lisäksi Nesteen Naantalin jalostamolla on kolme laituria ja Luonnonmaalla Turun korjaustelakalla kaksi kuivabulk-laituria.
Vuonna 1974 valmistui uusi terminaalirakennus, jota käytti Viking Line vuoteen 1996. Varastotilaa Satamalla on 80 000 kuutiometriä ja Luonnonmaalla 19 000 kuutiometriä.
Koneen valmistamia satamanostureita Naantalin sataman hiililaiturilla maaliskuussa 2010.
Viking Line aloitti liikennöinnin Naantalista MaarianhaminanLänsisataman kautta Kapellskäriin vuonna 1967, jatkaen sitä aina 1990-luvun puoliväliin asti. Osan aikaa laivat kulkivat pysähtymättä Maarianhaminassa. Naantalin satama oli tuolloin yksi Viking Linen tärkeimmistä toimipaikoista, ja huomattava määrä Viking Linen aluksista on liikennöinyt Naantalista. Naantalista liikennöitiin myös Tukholmaan reitillä Turku/Naantali–Maarianhamina–Tukholma.
4. syyskuuta 1967 Viking Line aloitti toimintansa Naantalin satamassa kolmella laivalla. Yksi näistä aluksista oli S/S Viking, joka liikennöi Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä jatkaen sitä 12. elokuuta 1970 saakka,[13] jolloin M/S Viking 1 aloitti heti valmistuttuaan liikennöinnin S/S Vikingin vanhalla reitillä.[14] Myös M/S Apollo aloitti liikennöinnin 4. syyskuuta samalla reitillä, mutta lopetti sen jo samassa kuussa Kanadaan myymisen takia.[15] M/S Viking 1 jatkoi reitillä vuoteen 1975 ja palasi vielä vuoden 1982 kesäksi vanhalle reitilleen.[14]M/S Visby liikennöi reittiä 22. lokakuuta 1967 – 5. helmikuuta 1970.[16] Myös M/S Kapella liikennöi Naantalista 4. syyskuuta 1967 alkaen jatkaen vuoden 1975 alkuun. Se palasi Naantalin-reitille keväällä 1976 jatkaen vuoteen 1979. M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000:nnen henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantaliin.[17]M/S Viking 2 oli reitillä 29. huhtikuuta 1967 – 1. toukokuuta 1971.[18]
Vuonna 1970 valmistunut M/S Apollo asetettiin 2. toukokuuta 1970 liikennöimään Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reittiä aina 12. toukokuuta 1975 saakka.[19]M/S Marella oli useita eri kertoja Naantalin reitillä: ensimmäisen kerran 9. lokakuuta 1970 – 18. heinäkuuta 1973, uudella reitillä Turku/Naantali–Maarianhamina–Tukholma 1. syyskuuta 1973 – 12. kesäkuuta 1974 ja vielä uudelleen alkuperäisellä reitillä 5. kesäkuuta 1979 – 27. toukokuuta 1981.[20]M/S Viking 3 asetettiin 24. huhtikuuta 1972 heti valmistuttuaan Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitille. Saman vuoden marraskuussa se teki koeajon Naantalin ja Turun välillä, ja 1. syyskuuta 1973 – 12. kesäkuuta 1974 se kulki Naantali/Turku–Maarianhamina–Tukholma-reittiä. Takaisin Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitille Viking 3 palasi 13. kesäkuuta 1974 jatkaen sitä 16. tammikuuta 1976 saakka, ja uudelleen helmikuusta 1976 alkaen 28. huhtikuuta 1976 saakka. Viking 3 Liikennöi lyhyen aikaa Naantali–Kapellskär-reitillä vuoden 1989 helmi-maaliskuussa ja vieraili vielä 2006 syksyllä Naantalissa.[21]
Myöhemmin Vikingin Linen Naantalissa liikennöineitä aluksia olivat muun muassa M/S Rosella ja M/S Turella.
Sataman historian mittavimmat rakennustyöt aloitettiin vuonna 1988. Tuolloin laajennettiin laiturirakennelmia ja kenttäalueita Viking Linen niin sanottuja jumbolauttoja varten, jotka eivät kuitenkaan koskaan aloittaneet reittiliikennettä Naantalista. Viking Line lopetti elokuussa 1996 toimintansa Naantalin satamassa, minkä myötä koko matkustajaliikenne Naantalissa loppui.[22]
Silja Line
Satamaan alkoi liikennöidä 2. joulukuuta 1965Siljavarustamon autolautta M/S Holmia, välillä Naantali–(Långnäs)–Tukholma. Holmia ei kuitenkaan ehtinyt kauan liikennöidä, sillä 28. syyskuuta 1966 Naantali–Tukholma-reitti lopetettiin kannattamattomana. 16. marraskuuta 1966 Holmia asetettiin reitille Naantali – Gräddö (Ruotsi), mutta ainoastaan lyhyeksi aikaa. Silja Line harjoitti rahtiliikenteen kuljetusta Naantalista Tukholmaan vuosina 1974 ja 1975.
M/S Finneagle Naantalin satamassa helmikuussa 2009. Etualalla ahvenanmaalaisen kuljetusyritys Transmarin perävaunuja.
Junaliikenne
15. maaliskuuta 1967 aloitettiin Suomen ja Ruotsin välinen junalauttaliikenne. Reitistä odotettiin hyvinkin merkittävää ja pitkäaikaista, mutta junalauttaliikenne kuitenkin loppui. 1970-luvun puoliväliin saakka henkilöjunat liikennöivät Naantalin satamaan Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten.[23]
Naantalin satamassa on ajoneuvoille digitaaliset ryhmittäytymisopasteet. Kuva helmikuulta 2009.
Liikenneyhteydet
Naantalin satama sijaitsee hyvällä paikalla aivan Airiston päässä, satamaan johtava väylä on auki ympäri vuoden ja satamasta on nopeat meriyhteydet Ruotsiin sekä muihin Itämeren valtioihin. Satamaan johtavaan E18-tiehen on tehty suuria investointeja liikennöinnin parantamiseksi. Turun lentoasema sijaitsee 12 kilometrin päässä satamasta.
Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2010 sataman keskivuorokausiliikennemäärä raskaassa liikenteessä olisi noin 600 ajoneuvoa ja sataman muu liikenne 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Naantalin kaupunki aloitti uuden Satamatien rakentamisen vuonna 2005 ja vuoden 2006 kesäkuussa aloitettiin Vanton eritasoliittymän rakentaminen. LiikenneministeriAnu Vehviläinen vihki 23. lokakuuta 2007 uuden tien ja liittymän käyttöön. Uusi Satamatie kulkee Luolalan teollisuusalueen läpi Vanton liittymästä satamaan. Vanton eritasoliittymän tiejärjestelyjen kustannusarvio oli 6,10 miljoonaa euroa, josta Tiehallinnon osuus oli 4,37 miljoonaa euroa ja Naantalin kaupungin osuus 1,72 miljoonaa euroa.
Vanton eritasoliittymän tiejärjestelyt ja uusi Satamatie paransivat Vanton ja Luolalan liittymien toimivuutta ja turvallisuutta, sekä sataman tieyhteyksiä.[26][27][28][29][30]
Naantalin Sataman taloudellinen merkitys Naantalin kaupungille on erittäin suuri. Sataman liiketoiminnan kokonaistuotot olivat vuonna 2007 yli 8 miljoonaan euroa ja vuoteen 2006 verrattuna tulot kasvoivat yli 24 prosenttia. Toimintakate oli noin 6,3 miljoonaa euroa, sekä laskennalliset erät, korot ja poistot vähennettynä satamatoiminnan ylijäämää kertyi 4,6 miljoonaa euroa, mikä oli yli 47 prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Sataman ylijäämän osuus Naantalin kaupungin verotuloista oli noin 9,2 prosenttia ja tämän vaikutus kunnallisverotuksessa oli 1–2 prosenttiyksikköä.[3]
Sataman hallinto
Naantalin satama on kunnallinen, joten sataman hallintoa hoitaa satamalautakunta, kaupunginhallituksen valvonnan alaisena. Satamalautakunnan alaisena satamaa hallinnoi Naantalin kaupungin satamalaitos.[32]
Naantalin sataman pääsisääntulo ja porttirakennus satamasta katsottuna, talviyönä helmikuussa 2009.
Turvallisuus
Vuonna 2006 otettiin Naantalin satamassa käyttöön Suomen ja ehkä maailmankin ensimmäinen gsm-verkkoon pohjautuva kulunvalvontajärjestelmä.lähde? Käytännössä kulunvalvonta toimi niin, että satamassa operoiva yritys antaa järjestelmään liikennöitsijöiden tiedot. Portille tultaessa liikennöitsijä soittaa automaattiseen ja maksuttomaan portin kyltissä lukevaan numeroon ja portti aukeaa. Automaattisen kulunvalvonnan käyttömenot 20 000–25 000 euroa ovat huomattavasti halvemmat kuin ennen, jolloin kustannukset olivat 190 000 euroa.
Kulunvalvontajärjestelmän on kehittänyt Naantalin sataman satamavalvoja Juhani Tamminen.[33] Satamaan pyrkiviä ajoneuvoja tunnistetaan myös rekisterikilpien tai tageiksi kutsuttujen tunnistuslaitteiden avulla.
Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen kulunvalvonnan säädökset tiukkenivat huomattavasti, jolloin suurin osa Suomen satamista joutui investoimaan paljon turvallisuuteen.
Lamorin valmistamia öljypuomeja öljyntorjuntakalustohallin vieressä Naantalin satamassa huhtikuussa 2009.
Onnettomuudet
31. maaliskuuta 2009 havaittiin kymmenien merimailien pituinen öljyvana Naantalin satamasta Ahvenanmaan saaristoon. Öljy oli kevyttä polttoöljyä, ja se oli peräisin Finnlink-varustamon M/S Finneaglesta. Onnettomuuden syynä olivat tekniset viat ja laivan henkilökunnan laiminlyönnit, joiden johdosta öljyä pääsi siirron yhteydessä tankista kannelle ja sieltä viemärin kautta mereen. Poliisin esitutkinnan perusteella öljyä olisi valunut mereen jopa yli 5 000 litraa, josta suurin osa Naantalin satama-altaaseen.[34][35] Naantalin sataman alue puomitettiin öljypuomeilla ja rajavartiolaitos teki tarkastuslentoja alueella. Kevyt polttoöljy haihtui kuitenkin nopeasti vedenpinnalta ja viranomaisten tietoon ei tullut likaantuneita lintuja tai rantoja. Onnettomuus ei aiheuttanut ympäristölle vakavia vahinkoja.[36]
Investoinnit
Naantalin satamaan on tehty 2000-luvulla useita suuria investointeja, kuten uusia laitureita, kenttäalueita ja väylän syvennyksiä.
Nykyiset investoinnit
1950- ja 1960-luvuilla rakennetut vanhat laiturit peruskorjataan, ja kuntokartoituksen perusteella alustava kustannusarvio on yhteensä noin 6–9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2008 syksyllä aloitettiin Naantalin syväväylähankkeen viimeinen vaihe ruoppaamalla väylä sataman vesialueella nykyisestä 13 metristä 15,3 metriin. Neste Oilin Naantalin öljynjalostamon edustalta on myös tarkoitus poistaa syväväylän ruoppauksen yhteydessä matalikko, joka helpottaa säiliöalusten operointia satamaan. Hankeen kustannusarvio on noin 4–5 miljoonaa euroa. Naantalin öljyjalostamon tuotantomäärien kasvu, sekä mahdollinen dieseltehtaan perustaminen öljyjalostamon yhteyteen, on myös osaltaan hankkeen syynä. Syväväylän valmistuttua Naantalin satamaan pääsevät liikennöimään Itämeren alueen suurimmatkin tankkerit täydessä 100 000 tonnin lastissa, kun toistaiseksi ne kulkevat vajaina 80 000 tonnin lastissa.[3]
Menneet investoinnit
Tammikuussa 2006 otettiin käyttöön sataman uusi kenttäalueen laajennusosa ja kaksipaikkainen ro-ro-laituri, jonka toinen puoli on varustettu neste-/bulk-laituriksi. Sataman rakennustyöt maksoivat yli kuusi miljoonaa euroa. Laajennuksen ansiosta Finnlink pystyy operoimaan samalla kentällä Ahvenanmaan lauttaliikenteen kanssa. Heikkokuntoinen sataman vanha pistolaituri purettiin vuoden 2007 aikana. Kenttätilan laajentamiseksi louhittiin kalliota, jonka kiviaines hyödynnettiin laiturin merenpohjaan sijoittuvan pedin rakentamisessa.
Puolentoista vuoden kuluttua käyttöönotosta, sataman kautta kulkeva rekkaliikenne oli noussut noin 25 000 rekalla tai trailerilla, mikä oli noin 19 prosenttia enemmän vuoteen 2005 verrattuna.
