Kartta kantatiestä 40 Turun läheisyydessä.Kantatie 40 Turun Kärsämäessä.Kantatie 40:n ja Raisiontien risteys Raision keskustassa.Kantatie 40 kauppakeskus Myllyn edustalla Raisiossa.
Kantatie 40 (myös Turun kehätie[1]) on NaantalistaRaision kautta Turun ydinkaupunkialueen pohjoispuolitse KaarinanPiikkiöön kulkeva kantatie. Tien pituus on 34 kilometriä, ja se on lähes koko matkaltaan osa E18-tietä. Suikkilantien eli Turun satamayhteyden valmistumisen myötä E18 on viitoitettu Turun ja Naantalin satamiin vain Turun kehätien kautta. lähde?
Turun kehätie kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia–Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-T-satamat ja toisen Suomen TEN-T-lentoasemista, Turun lentoaseman, ydinverkkokäytävään. Lisäksi Turun kehätie yhdistää Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtateiden 8, 9, 10 ja 1 välistä liikennettä. Tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. Yhteysväliä on viime vuosina kehitetty Helsingin ja Vaalimaan välillä. Turun kehätien osuudella on viime vuosien aikana toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä mutta tiejakso on silti Naantalin ja Raision välillä sekä Raision keskustan kohdalla palvelutasoltaan Suomen muita E18 TEN-T -tieyhteyksiä alempi. Turun kehätien valtatien 1 ja Naantalin välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin. Turun kaupunkiseudulla kehätiellä on valtakunnallisen tehtävänsä lisäksi suuri merkitys seudullisesti yhdistäessään Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa.[2][3]
Kehätie on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristöltään vaihteleva. Naantalin ja Raisionkaaren liittymän välillä kehätie on tasoliittymin tai eritasoliittymin varustettu 2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 60–80 km/h. Nesteen eritasoliittymän kohdalla E18 pääsuunta on alisteinen seututielle 185 (Naantalin pikatie), josta aiheutuu toimivuusongelma. Raision keskustan kohdalla väylä muuttuu 2+2-kaistaiseksi ja se kulkee taajamamerkeillä varustetun alueen sisäpuolella. Kyseisellä kohdalla tien nopeusrajoitus on 50 km/h ja liittymät on varustettu liikennevaloilla aina valtatien 8 ramppiliittymiin saakka. Valtateiden 8 ja 1 välillä (Raision eritasoliittymä-Kirismäen eritasoliittymä) kehätie on keskialueella varustettu 2+2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja liittymät ovat eritasoliittymiä.[4]
Turun kehätien keskeisimmät liikenteelliset ongelmat kohdistuvat sen liittymiin. Valo-ohjatuissa liittymissä toimivuus ruuhka-aikoina on äärirajoilla ja mm. kuljetukset sekä muu päätien liikenne joutuu toistuvasti pysähtymään. Huonoin toimivuus kohdistuu satamayhteyksien solmupisteenä olevaan Raision eritasoliittymään (E8 / E18), jonka läpäisee noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sujuvuuden lisäksi liittymissä on turvallisuuspuutteita. Liikenteen edelleen kasvaessa ongelmat laajenevat merkittävästi ja tie ruuhkautuu yhä enemmän liittymien sekä kaksikaistaisten osuuksien osalta estäen sujuvaa ja turvallista liikennettä sekä haitaten erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia. lähde?
Merkittäviä parantamistarpeita on välillä Vanto–Raisionkaari, Raision keskustassa ja Raision eritasoliittymässä sekä välillä Kausela-Kirismäki. Lisäksi puutteita on rinnakkaiskatuverkossa ja liikenteen ohjausjärjestelmissä. lähde?
Turun ohikulkutien ensimmäinen osa Raision ja Auranlaakson välillä valmistui kaksikaistaisena vuonna 1960 ja Auranlaakson ja Piikkiön välinen osuus vuonna 1963. Tietä jatkettiin Raisiosta Naantaliin vuonna 1989[5]. Lisäksi osuutta Raisio–Auranlaakso ryhdyttiin laajentamaan kaksiajorataiseksi. Raision keskustan ja Kuninkojan välinen osuus valmistui vuonna 1993, loput vuonna 1995[6]. Auranlaakson ja Piikkiön välinen osuus laajennettiin kaksiajorataiseksi marraskuun 2022 lopulla.[7] Tällöin kantatien osuus Kirismäen liittymästä itään muutettiin yhdystieksi 2271.
Tiehankkeita
Eurooppatiehen E18 kuuluva Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä. Tiestä on tarkoitus kehittää kokonaisuudessaan korkeatasoinen yhteys Naantalista ja TurustaHelsingin kautta Vaalimaalle. Väylävirasto on laatinut kaksiosaisen tien parantamissuunnitelman, missä Kauselan ja Kirismäen välillä tie parannetaan kaksiajorataiseksi, tasoliittymät poistetaan ja rakennetaan 3 uutta eritasoliittymää. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui syyskuussa 2021 ja toinen vaihe joulukuussa 2022.[8][9]
TEN-T -tieverkko halutaan kehittää yhtenäiseksi liikenneverkoksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T -ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n vaatimaan laatutasoon vuoteen 2030 mennessä. Turun kehätie on tällä hetkellä palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä alempi. Tietä kehitetään korkeatasoiseksi yhteydeksi Naantalista ja TurustaHelsingin kautta Vaalimaalle. Turun kehätietä parannetaan kolmessa eri osahankkeessa. Naantali–Raisio-välillä (Arkistoitu – Internet Archive) on laadittu vuosina 2015–2017 yleissuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA), Raision keskustan kohdasta (Arkistoitu – Internet Archive) on laadittu aluevaraussuunnitelma vuonna 2014 ja Kausela–Kirismäki-välillä (Arkistoitu – Internet Archive) käynnistettiin tiesuunnitelman laadinta vuonna 2016. lähde? Kausela–Kirismäki-välin ensimmäinen vaihe aloitettiin vuoden 2019 keväällä ja saatiin valmiiksi syyskuussa 2021. Toinen vaihe aloitettiin vuoden 2020 alkupuolella, ja se valmistui puoli vuotta etuajassa Joulukuussa 2022.[9] Hankkeet tulevat maksamaan yhteensä noin 98 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe maksoi 39 miljoonaa euroa, ja toisen vaiheen kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa. Hankkeessa tie muutettiin nelikaistaseksi, tasoliittymät poistettiin ja uusia eritasoliittymiä rakennettiin.[10]
Tuulissuon eritasoliittymä
Tiehallinto ja Liedon kunta ovat aloittivat huhtikuussa 2007 Tuulissuon eritasoliittymän rakentamisen sekä muut tiejärjestelyt Palomäen ja Tuulissuon kohdalla Liedossa. Rakennustyöt valmistuivat syksyllä 2008. Hankkeen kustannusarvio oli noin 8,6 miljoonaa euroa.[11]
Kausela-Kirismäki parannustyöt
Kauselan ja Kirismäen välisen osuuden muuttamista nelikaistaiseksi esitettiin suuriin liikennemääriin vedoten. Väylävirasto laati kaksivaiheisen suunnitelman tieosuuden parantamisesta nelikaistaiseksi tieksi, jolla ei ole lainkaan tasoliittymiä. Ensimmäisessä vaiheessa tie parannettiin nelikaistaiseksi Pukkilan ja Kirismäen välillä, ja samalla parannettiin Kirismäen eritasoliittymää. Toisessa vaiheessa tie parannettiin nelikaistaiseksi Kauselan ja Pukkilan välisellä tieosuudella. Tieosuudella tehtiin myös toisen vaiheen yhteydessä muita parannustoimenpiteitä. Toinen vaihe valmistui vuoden 2022 joulukuussa puoli vuotta aikataulusta etuajassa.[10][9]
