Aura sijaitsee Aurajoen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahteen toisistaan erottuvaan osaan. Itäpuolella vallitsevana maalajina on moreeni, ja maasto on epätasaista korkeimpien mäkien ulottuessa yli 80 metrin korkeudelle merenpinnasta. Joen länsipuolella maasto on alavaa ja maaperä on enimmäkseen savimaata. Luoteessa Auran alue ulottuu kapeana kärkenä alkujaan kahdeksan kunnan rajapyykkiin Kuhankuonoon. Aurajoen tärkein sivujoki Auran alueella on Järvenoja eli Järvijoki, joka saa alkunsa Kuhankuonon luoteispuolella, Pöytyän ja Mynämäen alueilla sijaitsevasta Savojärvestä. Auran alueelle ulottuu luoteessa Kurjenrahkan kansallispuisto.[8] Aura on yksi harvoista kunnista, joissa ei ole yhtään järveä[9]. Aura on lisäksi pinta-alaltaan Manner-Suomen pienin kunta, joka ei käytä kaupunki-nimitystä.
Kartta Auran ja Liedon kuntaliitoksista. Aura muodostettiin Liedon ja Pöytyän osista vuonna 1917.
Auran alueelta on löydetty muutamia kivikautisia esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.[8]
Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917.[10]
Auran ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1683. Nykyinen, vuonna 1804 valmistunut kirkko on rakennettu Mikael Piimäsen johdolla ja Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Kellotapuli on vuodelta 1774.[8]
Hallinto
Auran kunnanjohtaja vuodesta 2021 on Terhi Källi.[11] Hänen edeltäjänsä oli Mika Joki, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2011–2021.[12] Vuosina 2007–2011 kunnanjohtajana toimi Jari Kesäniemi.[13][14]
Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista viisi on kokoomuksen, viisi keskustan, neljä SDP:n, neljä perussuomalaisten ja yksi vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Aurassa oli 3 991 asukasta, joista 2 732 asui taajamissa, 1 179 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Auran taajama-aste on 69,9 %.[16] Auran taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken[17]:
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon asemanseutu ulottuu pääosin Liedon kunnan alueelle.
Auran alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Auran murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[27]
↑ abcdEskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 74. Porvoo: WS, 1967.
↑Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
