Laitila

Laitila Letala
vaakuna	sijainti
Laitilan kirkko
Sijainti	60°52′45″N, 021°41′35″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero	400
Hallinnollinen keskus	Laitilan keskustaajama
Perustettu	1868
Kuntaliitokset	Osa Uusikirkko TL:stä (1917)
Kokonaispinta-ala	545,33 km² 206:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	531,87 km²
– sisävesi	13,46 km²
Väkiluku	8 482 114:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	15,95 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	16,2 %
– 15–64-v.	58,4 %
– yli 64-v.	25,3 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	87,8 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	11,9 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste	9,4 % (2019) [6]
Kaupunginjohtaja	Lauri Kattelus
Kaupunginvaltuusto	31 paikkaa
2021–2025[7]  â€¢ Kesk.  â€¢ SDP  â€¢ LPYL1  â€¢ Kok.  â€¢ PS  â€¢ PVSYL2  â€¢ KD 1 Laitilan puolesta 2 Pro Vakka-Suomi	15 4 4 4 2 1 1
www.laitila.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Laitila (ruots. Letala^[8]) on Suomen kaupunki, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kaupunki Laitilasta tuli 1986. Kaupungissa asuu 8 482 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 545,33 km², josta 13,46 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 15,95 asukasta/km². Laitilan naapurikunnat ovat Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa. Entisiä naapurikuntia ovat Euraan liitetyt Hinnerjoki ja Honkilahti, Uuteenkaupunkiin liitetty Kalanti, Mynämäkeen liitetty Karjala sekä Raumaan liitetyt Kodisjoki ja Lappi.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Laitilassa on seuraavat 46 maarekisterikylää^[10]:

Kaksi Laitilan kylistä on valittu Suomen vuoden kyliksi, Kaivola vuonna 1988 ja Untamala vuonna 2006.

Vuoden 2017 lopussa Laitilassa oli 8 610 asukasta, joista 5 918 asui taajamissa, 2 606 haja-asutusalueilla ja 86:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Laitilan taajama-aste on 69,4 %.^[11] Laitilan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken^[12]:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ihoden taajama ulottuu pääosin Pyhärannan kunnan alueelle.

Laitilassa on erittäin suuri määrä rautakautisia muinaisjäännöksiä, joista tunnetuimpia on ns. Kodjalan soturihauta. Laitilan Soukaisista on löydetty Suomen vanhin lasiesine, roomalaisaikainen juomasarvi.^[13] Untamalan kylässä toimi aikaisemmin Museoviraston ylläpitämä Untamalan arkeologinen opastuskeskus.

Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Laitilassa kuuluvat Untamalan raittikylä, Suontaan ryhmäkylä ja Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo.^[14][15][16]

Laitilan nähtävyyksiä ovat myös Kattesen kivi, joka kesä vietettävät munamarkkinat, Kustaa Hiekan rintakuva Kustaa Hiekan lukutuvan edustalla ja Pahojärven piilokirkko.

Elokuvat Härmä ja Kaksipäisen kotkan varjossa on kuvattu osittain Laitilassa.

Laitilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalilämmitys eli kaljavelli sekä Laitilan kukkopiparit.^[17]

Laitilan työpaikkaomavaraisuus oli Varsinais-Suomen toiseksi korkein, 104,6 prosenttia. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Yhdessä Rauman ja Uudenkaupungin kanssa Laitila muodostaa melko tiiviin työssäkäyntialueen.^[18] Laitilan elinkeinojaukauma on 50 % palvelut, 40 % teollisuus ja 10 % maatalous. Laitilassa toimii noin 600 yritystä, maatiloja alle 400.^[19] Perinteisesti Laitila tunnetaan munantuotanto- ja varhaisvihanneskeskuksena,^[19] noin 12 % Suomen kananmunatuotannosta ja 75 % varhaisporkkanasta tulevat Laitilasta.^[20] Suurimpien yritysten tuotteita ovat muun muassa tuulilasit, panimotuotteet, palloventtiilit, muoviteollisuuden tuotteet, maa- ja metsätalouden koneet, sahatavarat sekä puunjalostusteollisuus. Myös palvelusektori on kasvanut, kun Kauppakadun varrelle on rakennettu noin 10 000 neliömetriä liiketilaa.^[19]

Laitilan viisi suurinta yritystä vuonna 2008 olivat: Pilkington Automotive Oy 270 työntekijää (laminoidut tuulilasit); Naval Oy 170 työntekijää (palloventtiilit); Amitec Oy 120 työntekijää (prosessi- ja putkiasennus); Coreplast Laitila Oy 80 työntekijää (ruiskupuristusmuovituote ja heijastimet) ja Finnlamex Oy 75 työntekijää (laminoidut tuulilasit).^[20] Merkittäväksi työllistäjäksi on noussut myös Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, jolla oli vuonna 2011 42 työntekijää.^[21] Sisäovivalmistaja Mattiovi Oy (nyk. osa Jeld-Weniä)^[22] oli saanut alkunsa Laitilan Leinmäen kylässä vuonna 1911, ja sen Laitilan tehdas sijaitsi Valtatie 8:n varrella.

Laitilan kaupunki kehittää Kasitien yrityskeskusta, jossa viimeksi vuonna 2011 aluetta laajennettiin 2 700 neliömetrillä 4 500 neliömetriin. Tilojen suurin vuokraaja on Laserkeskus Oy. Laitilan kaupunki aikoo kahdeksan hehtaarin lisäalueella muodostaa yrityskeskuksesta laajemman Kasitien yrityspuiston, jonka tavoitteena on voimistaa alueen vahvaa metalliteollisuutta.^[18]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Laitilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[23]:

• Laitilan seurakunta

Seurakunnalla on käytössä Laitilan kirkko, Pyhän Pietarin kirkko ja Soukaisten Pyhän Perttelin kirkko.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus^[24], evankelisuus^[25] sekä herännäisyys^[26]. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Luther-kappelissa Lähetyshiippakuntaan kuuluva Aamoksen seurakunta^[27][28].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Laitilan helluntaiseurakunta.^[29] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laitilan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[30]

Laitilan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Laitilan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.^[31]

• Laitilan Jyske

Laitilassa on kuusi numeroitua tietä: valtatie 8, kantatie 43, seututie 196, sekä yhdystiet 2051, 2052 ja 2021.

• Efraim Elo (1868–1932), matemaatikko
• Jere Friberg (s. 1995), jääkiekkoilija
• Kustaa Hiekka (1855–1937), kultaseppä ja teollisuusneuvos
• Hilda Huntuvuori (1887–1968), kirjailija, opetusneuvos
• Samuli Jokinen (s. 1980), The Crash -yhtyeen kosketinsoittaja
• Heimo Kaitila (1919–2000), yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Timo Kaunisto (s. 1963), kansanedustaja^[32]
• Mika Kares (s. 1978), oopperalaulaja.
• Pertti Koskinen (s. 1957), kirjailija
• Kalevi Kyläheiko (s. 1952), taloustieteilijä^[33]
• Aimo Laiho (1914–2014), kansanedustaja (SKDL), kunnallisneuvos^[32]
• Vihtori Metsäranta (1880–1947), kansanedustaja (SKDL)^[32]
• Valle Mäkelä (s. 1986), autourheilija
• Maria Nieminen, näyttelijä
• Lauri Palmunen (s. 1952), kansanedustaja (kesk.)^[32]
• Pentti Palmunen (1921–2002), maanviljelijä, maanviljelysneuvos
• Juho Pilppula (1886–1973), kansanedustaja (ml.)^[32]
• Jorma Pärkö (1912–1999), järjestöjohtaja, maanviljelysneuvos
• Rami Rafael (s. 1980), iskelmälaulaja
• Aleksi Saarela (s. 1997), jääkiekkoilija
• Antti Saarela (s. 2001), jääkiekkoilija
• Pasi Saarela (s. 1973), jääkiekkoilija
• Markus Seikola (s. 1982), jääkiekkoilija
• Samuli Simula (1891–1957), kansanedustaja (ml.)^[32]
• Susanna Tapani (s. 1993), jääkiekkoilija ja ringeten pelaaja
• Marko Toivonen (s. 1978), jääkiekkoilija
• Mikael Vuorio (s. 1984), jääkiekkomaalivahti

Laitilassa toimineita:

• Viktor Ahlqvist, runoilija, kulttuurivaikuttaja, oikeusasioitsija
• Heikki Enko, rakennusmestari.

• Luettelo Laitilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laitila Wikimedia Commonsissa

• Laitilan kaupungin verkkosivut
• Tilastokeskus: Laitilan avainluvut
• Laitilassa on kananhoitoa harjoitettu ainakin 35-40 vuotta, Helsingin Sanomat, 11.12.1938, nro 334, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot