Professori Richard Wanleyn (Edward G. Robinson) perhe lähtee viettämään kesää, ja perheenisä jää kaupunkiin. Hän tapaa Alice Reedin (Joan Bennett), jota esittävän maalauksen hän on aiemmin nähnyt näyteikkunassa, ja he menevät ravintolan kautta naisen asunnolle. Asuntoon tulee naisen miesystävä, ja tapahtuu surmatyö. Wanley ja Reed yrittävät hävittää jälkiä.[1][2]
Oman tuotantoyhtiön International Picturesin omistanut Johnson sai elokuvan käsikirjoituksen valmiiksi syksyllä 1943. Hän kiinnitti pääosiin Robinsonin ja Bennettin ja halusi Langin ohjaajaksi. Johnsonin käsikirjoitus on Wallisin romaanille pitkälti uskollinen. Hän oli vaihtanut vain Robinson esittämän professorin alan englanninkielisestä kirjallisuudesta rikospsykologiaan ja Bennettin hahmon moniselitteisemmäksi, kun romaanissa tämä oli prostituoitu.[3]
Johnson antoi itsenäisenä tuottajana Langille melko vapaat kädet Naisen ikkunassa ohjaukseen. Lang pystyi matkustamaan kuvauspaikoille New Yorkiin, jotta lavasteista tuli hänen mielestään oikeat.[4]
Fritz ohjasi vuoden kuluttua saman näyttelijäryhmän kanssa samantapaisen elokuvan Punainen katu, jossa myös piinataan keski-ikäistä miestä. Sekin kuuluu Langin parhaimmistoon[1]
2000-luvun kritiikissä todetaan, että juonenkäänteet ovat osittain epäuskottavia, mutta sen korvaavat tunnelma ja onnistunut rytmitys.
Dan Duryeain ovimiehen hahmon älykkyys tekee myös kriitikkoon vaikutuksen, mutta hän olisi odottanut Robinsonin ja Bennettin rooleilta enemmän hermostusta.[1]
Nainen ikkunassa vaikutti myös film noir -termin kehittymiseen. Ranskalaiset toimittajat käyttivät termiä ensimmäistä kertaa vuonna 1946, kun viisi samantyylistä yhdysvaltalaista elokuvaa sai ensi-iltansa Ranskassa. Ne olivat Nainen ikkunassa, Maltan haukka, Laura, Hyvästi, kaunokaiseni ja Nainen ilman omaatuntoa.[7]
Lähteet
McGilligan, Patrick: Fritz Lang: The Nature of the Beast. New York: St Martins Press, 1997. ISBN 0-571-19175-4(englanniksi)
Ott, Frederick W.: The Films of Fritz Lang. New Jersey: Secaucus, 1979. ISBN 0-8065-0435-8(englanniksi)
Viitteet
↑ abcTimo Peltonen, Professori-kesäleski sekaantuu tappoon, Helsingin Sanomat 3.7.2011, sivu C 17
