Sámuel Aba tunnetaan lähes koko keskiaikaisessa kronikkakirjallisuudessa pelkästään nimellä Aba, jota on pidetty turkkilaisperäisenä. Se saattoi olla hänen alkuperäinen pakananimensä ennen kristinuskoon kääntymistä, ja hänen jälkeensä se tunnettiin kokonaisen suvun tai heimon nimenä. Gesta Hungarorumin mukaan Sámuel Aba polveutui Ed- ja Edömén-nimisistä kumaanipäälliköistä, joille ruhtinas Árpád unkarilaisten maahantulon aikaan oli lahjoittanut laajoja alueita Mátra-vuoriston alueella. "Kumaaneilla" on tässä arveltu tarkoitetun kabaareja tai kavaareja, kasaareista irronnutta heimoa.[2]
Nimi Samuel rex on säilynyt 1000-luvulla lyödyissä rahoissa, mutta yksi ainoa lähde, 1200-luvun alussa syntynyt Gesta Hungarorum, yhdistää Sámuel-nimen kuningas Abaan. Koska raamatullinen Samuel-nimi oli kristityssä keskiajan Unkarissa harvinainen, Sámuel Aban tai hänen sukunsa on myös arveltu kenties kuuluneen Kasaarien kaanikunnan eliittiin, joka tunnusti juutalaista uskoa.[2] Toisaalta samaan aikaan Bulgariaa hallitsi Samuil-niminen tsaari, ja nimivalinta saattaa viitata liittolaisuussuhteeseen tämän kanssa.[3]
Nousu valtaan
Sámuelin syntymäaikaa ei tiedetä, mutta hänen avioliittonsa perusteella sen voisi sijoittaa vuoden 990 paikkeille. Hänen on joka tapauksessa täytynyt olla mahtavaa sukua, sillä vuoden 1010 tienoilla hän sai puolisokseen kuningas Tapani I:n nimeltä tuntemattoman sisaren ja nousi Tapanin hovissa merkittävään, myöhempää palatiinia (unk. nádor) vastaavaan asemaan: latinankielisissä kronikoissa hänen arvonimenään on comes ’kreivi’ (unk. ispán). (Toisten historioitsijoiden arvelujen mukaan Tapani-kuninkaan sisaren kanssa olisi avioitunut jo Sámuelin isä, eli Sámuel olisi kilpailijansa Pietarin lailla ollut Tapanin sisarenpoika, ja näin ollen syntynyt kenties vuoden 1010 paikkeilla tai sen jälkeen.)[2][4][3]
Viimeistään avioliittonsa yhteydessä Sámuelin on täytynyt kääntyä kristinuskoon, ja mahdollisesti tämän merkiksi hän perusti Abasárin luostarin isiensä maille Mátra-vuoriston juurelle.[2]
Kuningas Tapani kuoli vuonna 1038. Uusi hallitsija Pietari, jonka kerrotaan suhtautuneen epäluuloisesti Unkarin vanhaan ylimysluokkaan ja innokkaasti tukeneen katolisen kirkon vakiintumista Unkarissa, todennäköisesti syrjäytti hovipiireistä myös Sámuelin, kenties epäillen tämän sitoutumista kristinuskoon. Kun Unkarin herrat vuonna 1041 karkottivat Pietarin maasta, Sámuel Aba nousi heidän tuellaan valtaistuimelle.[2]
Kuningas
Sámuel Aban hallitusaika kesti tuskin kolmea vuotta. Ensi töikseen hän raivasi tieltään kuningas Pietarin kannattajat ja peruutti Pietarin säätämät lait. Mahtavan länsinaapurin, Saksan Henrik III:n kanssa Sámuel Aba pääsi kahden vuoden jatkuvan kahakoinnin jälkeen sovintoon vuonna 1043, joskin joutui tämän rauhan vakuudeksi maksamaan sotakorvauksia sekä luovuttamaan alueita Leitha- ja Morava-jokien varsilta.[2]
Ménfőn taistelu kesäkuussa 1044, Sámuel Aba murhataan vasemmalla, keskellä kruunupäiset Pietari ja keisari Henrik III, Chronicon Pictum 1358
1300-luvun kronikoitsijan mukaan Sámuel Aba halveksi aatelistoa ja piti mielellään yhtä talonpoikien kanssa. Tätä on tulkittu niin, että Sámuel Aban tärkeimpiä tukijoita olivat vielä feodalismiin alistumattomat unkarilaiset, jotka saattoivat myös kannattaa vanhaa pakanuutta ja joiden asemaa Pietarin lait ja verotus olivat pahimmin heikentäneet. Kirkon kanssa Sámuel Aba puolestaan ajautui yhä pahempaan kiistaan. Hän verotti piispoja ja vaati takaisin kirkolle annettuja lahjoituksia. Piispa Gellért, joka ankarasti (joskin nimeä mainitsematta) arvosteli kuningas Sámuelin toimintaa kirkkoa vastaan, kieltäytyi toimittamasta hänen kruunaustaan.[2]
Sámuel Aban tyrannimaiseen ja väkivaltaiseen hallintoon katkeroituneet unkarilaiset alkoivat liikehtiä kuningasta vastaan ja saivat tuekseen Henrik III:n sekä tämän turviin paenneen kuningas Pietarin. Vuonna 1044 Pietarin ja Henrikin joukot hyökkäsivät Unkariin ja voittivat Sámuelin armeijan Ménfőn taistelussa lähellä Győriä. Toisten tietojen mukaan Sámuel Aba joutui pian Henrikin ja Pietarin joukkojen käsiin ja tapettiin välittömästi, toisten kronikoitsijoiden mukaan hän pääsi pakenemaan Tiszajoen seuduille asti ja sai siellä surmansa unkarilaisten vastustajiensa kädestä.[5][1][2]
Jälkimaine ja perintö
Sámuel Aban jälkeen kuningas Pietari palasi valtaistuimelle, mistä hänet pian suistivat kruununtavoittelija Andreas I:n kannattajat.
Taiteilijan näkemys Sámuel Abasta. Pál Kőn veistos Ópusztaszerin nähtävyyspuistossa.
1300-luvun kronikka kertoo, että kun kuningas Sámuelin hauta muutamia vuosia hänen kuolemansa jälkeen avattiin, hänen vaatteensa ja kasvoja peittävä liina olivat aivan ehjät ja hänen haavansa parantuneet. Tämän jälkeen Sámuelin ruumis haudattiin uudelleen Abasárin luostariin. Tämä kertomus viittaa siihen, että vaikka monet kronikoitsijat kuvaavat Sámuelia julmaksi ja väkivaltaiseksi tyranniksi, kansan parissa eli myös jonkinlainen pyhimyksen kulttia muistuttava kunnioitus häntä kohtaan.[2]
Sámuelilta jäi leski ja useita lapsia, joiden kohtalosta ei ole tietoa. Aban suku kuitenkin hallitsi Sámuelin kuoleman jälkeen Mátra-vuoriston alueella, ja siitä nousi useita paikallisia mahtimiehiä.[2]
Orbánin Unkarissa Sámuel Aba on noussut uuden mielenkiinnon kohteeksi. Hallituksen perustama Unkarilaisuuden tutkimusinstituutti (Magyarságkutató Intézet) on vuodesta 2020 lähtien pannut toimeen arkeologisia ja arkeogeneettisiä tutkimusprojekteja Abasárin luostarissa, tarkoituksenaan selvittää Sámuel Aban välityksellä 1000-luvun Unkarin eliitin geneettistä ja historiallista taustaa. Sámuel Aban jäännöksiä ei tosin ole vielä onnistuttu löytämään tai tutkimaan.[6][7]
.jpg)
