Van Gogh oli syyskuussa 1888 maalannut samannimisen jokinäkymän Arlesissa, Etelä-Ranskassa, jossa hän silloin asui. Hän palasi tähtiyön aiheeseen kahdeksan kuukautta myöhemmin kesällä 1889 Saint-Rémyssa, jonne hän oli muuttanut Arlesista.[1] Van Gogh oli leikannut itseltään korvalehden edellisen vuoden joulukuussa, ja toivuttuaan ensin arlesilaisessa sairaalassa hän oli kirjautunut Saint-Paul de Mausolen mielisairaalaan Saint-Rémyssa. Siellä hän maalasi huoneessaan silloin kun ei kärsinyt kohtauksistaan. Huoneessa maalattu Tähtikirkas yö perustuu Van Goghin muistikuviin kotimaastaan Hollannista.[2]
Van Gogh maalasi Tähtikirkkaan yön kesäkuussa 1889. Hän mainitsi maalauksen lyhyesti noin 18. kesäkuuta veljelleen Theolle kirjoittamassaan kirjeessä. Hän lähetti maalauksen saman vuoden syyskuussa veljelleen muutaman muun maalauksensa kanssa. Saatekirjeessään hän kuvasi teostaan sommitelmallisesti liioitelluksi ja sen linjoja kieroiksi kuten vanhoissa puukaiverruksissa.[1]
Theo van Goghin leski Johanna myi Tähtikirkkaan yön vuonna 1900 ranskalaiselle taidekriitikolle Julien Leclercqille, joka kuitenkin antoi sen seuraavana vuonna taidemaalari Émile Schuffeneckerille saaden vaihdossa toisen Vincent van Goghin maalauksen Sireenipensaat.[3][4] Johanna van Gogh osti maalauksen takaisin vuonna 1905. Seuraavana vuonna Rotterdamissa sijainnut Oldenzeelin galleria myi sen rotterdamilaiselle Georgette P. van Stolkille. Vuonna 1938 maalauksen osti taidekauppias Paul Rosenberg, joka myi sen vuonna 1941 The Museum of Modern Artille.[4]
Maalauksen taivaalla on kirkkaankeltainen, Aurinkoa muistuttava kuunsirppi, suuria, sädekehien ympäröiviä tähtiä sekä ilmapyörteitä. Etualalla vasemmalla on korkeita sypressejä, joiden takana näkyy geometrisin muodoin kuvattu kylämaisema ja sen takaisia kukkuloita ja provencelaisia oliivipuita.[2]
Maalauksessa on käytetty paljon perusvärejä, kuten sinistä ja keltaista, ja muodot on pelkistetty ääriviivoiksi. Siveltimenvedot ovat vierekkäisiä kuten mosaiikissa, mikä antaa maalaukselle liikkeen tuntua. Maalauksen aaltomaisesti yhteensulautuvat elementit antavat vaikutelman sulasta vahasta.[2]
Taivaan tummansininen on enimmäkseen keinotekoista ultramariinia ja pyörteilevä vaaleansininen kobolttisinistä. Kuuta ympäröivä vihreä on smaragdinvihreää, Kuun ja tähtien syvänkeltainen intiankeltaista ja sinkkikeltaista, ja niitä ympäröivä vaaleankeltainen mahdollisesti kadmiumkeltaista. Sypressin ruskeat oksat ovat poltettua umbraa ja lehtien vihreä mahdollisesti preussinsinistä sekoitettuna joko poltettuun umbraan tai keltaiseen väriin.[5]
Maalauksen taivaalla näkyvien Kuun, Venuksen ja tähtien (Oinaan tähdistön) sijainnit vastaavat todellista tähtitaivasta aamuyöllä Saint-Rémyssa kesäkuussa 1889, jolloin Van Gogh maalasi teoksen.[1]
↑ abcdHulsker, Jan ( toim. Vinson, James): International Dictionary of Art and Artists: Art, s. 780–781. Chicago: St. James Press, 1990. ISBN 155862001X
↑ abcZeri, Federico: One Hundred Paintings: Van Gogh: Starry Night, s. 1–9. NDE Pub., 1999. ISBN 1553210026
↑Vesa Sirén: Mitä jos (tilaajille) Helsingin Sanomat 20.1.2024. Viitattu 21.1.2024.
,_MoMA.jpg)
