TACAM R-2 oli toisen maailmansodan aikana Romaniassa suunniteltu ja valmistettu panssarintorjuntavaunu ja se valmistettiin vuonna 1943 34 kappaletta. Vaunu rakennettiin käyttäen suorituskyvyltään vanhentuneita R-2-panssarivaunuja ja 76,2 mm tykkejä. Vaunuja tehtiin kaikkiaan 21, mutta niitä ei ennen kuin Romania vaihtoi puolia elokuussa 1944. Vaunut pääsivät tositoimiin Neuvostoliiton puolella saksalaisia vastaan. Vaunuja selvisi sodasta ainakin yksi, joka on näytteillä sotamuseolla Bukarestissa.
Suunnittelu
Romania osallistui Saksanhyökkäykseen Neuvostoliittoon vuonna 1941 ja pian kävi selväksi, että maan asevoimilta puuttui tehokas aseistus Neuvostoliiton uudempia panssarivaunumalleja T-34 ja KV-1 vastaan.[1] Käytössä olleet R-2-vaunuista tuli sodan kuluessa kelvottomia panssarivaunuja vastaan.[2] Saksastakaan aseistusta ei saatu, kun maa tarvitsi niitä omille joukoilleen. Romaniassa kaavailtiin aluksi T-34-vaunun kopioimista, mutta lopulta maan teollisuuden todettiin olevan kykenemätön valmistamaan niitä. Vuoden 1942 lopulla ainut tehokas Romanian käytössä ollut ase neuvostoliiton vaunuja vastaan olivat vallatut venäläiset vaunut ja 76,2 mm tykit. Everstiluutnantti Constantin Ghiulai sai tehtäväkseen suunnitella liikkuvan alustan tykille saatavilla olleista varusteista. Lopputulos oli T-60-panssarivaunun pohjalta rakennettu TACAM T-60. Stalingradin taistelun jälkeen Romaniassa päätettiin, että maan oli toisaalta jatkettava R-2 vaunujen käyttöä, mutta niitä alettaisiin muuttaa T-60 -vaunujen tapaan panssarintorjuntavaunuiksi. Tehtäväkseen tämän sai joulukuussa 1942 Ghiulai, jolla oli jo kokemusta edellisestä hankkeesta.[1]
Käyttö
TACAM T-60 oli varustettu neuvostoliittolaisella 76,2 mm M1936-tykillä, jota kaavailtiin aluksi myös R-2 pohjaisen vaunun pääaseeksi. Prototyyppi valmistui heinäkuun ja syyskuun välillä 1943 ja sitä koekäytettiin Sudițissa. Ennen vaunujen siirtymistä valmistukseen tykiksi vaihdettiin kuitenkin nykyaiksempi 76 mm M1941. Kuten edellistä panssarintorjuntavaunua, TACAM R-2-vaunua suojasi kolmelta puolelta vallatuista BT-7-vaunuista saadut panssarilevyt. Vaunujen valmistuksen alku myöhästyi, koska R-2 vaunujen tilalle Saksasta saapuvat vaunut myöhästyivät. 40 vaunun muutostyöt alkoivat viimein Leonidan tehtaalla helmikuun lopussa 1944. Saman vuoden kesäkuussa vaunuja oli valmistettu prototyypin lisäksi 20. Uusien vaunujen muutostyöt päätettiin lopettaa, koska vaunun tykki oli osoittautunut tehottomaksi Neuvostoliiton uusia Josif Stalin-vaunuja vastaan. Vaunulle tarvittiin jälleen uusi tykki. Korvaajaksi ehdotettiin romanialaista Reșița M1943 75 mm tykkiä tai saksalaista Kruppin 88 mm tykkiä.[1] Reșița M1943 oli neuvostoliittolaisen ZiS-3-tykin kopio, mutta ammuksina olisi käytetty Pak 40-tykin ammuksia.[2] Vaihtoehtoisesti vaunut voitasiin muuttaa liekinheitinvaunuiksi.[1]
Lopulta muutostöihin ei kuitenkaan ryhdytty, ennen kuinta Romania vaihtoi maailmansodan puolia 23. elokuuta. TACAM R-2-vaunuja käytettiin sittemmin taisteluissa Neuvostoliiton puolella Bukarestissa, Ploieștissa ja Transsilvanian pohjoisosissa. 26. lokakuuta mennessä oltiin menetetty 10 vaunua. Loput osallistuivat taisteluhin aina Määriin ja Itävaltaan saakka. Suurin osa tuhoutui sodan aikana, mutta yksi säilynyt kappale on nykyisin näytteillä kansallisella sotamuseolla Bukarestissa.[1]
Lähteet
↑ abcdefMark Axworthy: Third Axis, Fourth Ally : Romanian Armed Forces in the European War 1941-1945, s. 221-223, 225. Arms and Armour Press, 1995. ISBN 1-85409-267-7(englanniksi)
↑ abSteven J. Zaloga: Tanks of Hitler's Eastern Allies 1941-45, s. 30-31. Osprey Publishing, 2013. ISBN 978 1 78096 022 7(englanniksi)