Kunnan maapinta-ala on 209,79 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 658 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 35,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Trosa-Vagnhäradin maalaiskunta muodostettiin vuonna 1925 aikaisemmista Trosan ja Vagnäradin maalaiskunnista. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa se yhdistettiin Västerljungin kanssa ja sai nimen Vagnhärad. Trosan kaupungista tuli vuonna 1971 Trosan kunta, ja se liitettiin yhdessä Vagnhäradin kanssa Nyköpingin kuntaan vuonna 1974. Vuonna 1992 nykyinen Trosan kunta erotettiin Nyköpingistä omaksi kunnakseen.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä soutuvene, jossa kaksi paria airoja, molemmat kultaa, ja niiden yllä kuvattu hopeinen kuu. (Ruotsiksi: I blått fält en roddbåt med två par åror av guld och däröver en bildad måne av silver.)
Vaakuna vahvistettiin Trosan kaupungille vuonna 1934, ja se perustuu 1600-luvulta olevaan sinettiin. Veneen katsotaan viittaavan sillin kalastamiseen. Vaakuna jäi pois käytöstä, kun Trosa liitettiin Nyköpingin kuntaan vuonna 1974. Vanha vaakuna rekisteröitiin jälleen käyttöön, kun uusi Trosan kunta muodostettiin vuonna 1992. Kunnan alueella aiemmin sijainneella Vagnhäradin maalaiskunnalla oli myös vaakuna vuosina 1955–1973.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
466
3,9
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
996
8,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
9 174
76,0
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 479 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vuoden 1984 lopun tietoja ulkomailla syntyneistä ja Suomessa syntyneistä Trosan kunnassa ei ole saatavilla, sillä tuolloin alue kuului vielä Nyköpingin kuntaan.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 217 613 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 92 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 21,8 %
18–64-vuotiaat: 57,8 %
65 vuotta täyttäneet: 20,3 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,4
1,0
jalostus
30,1
32,9
palvelut
66,5
64,9
tuntematon
2,0
1,2
Työpaikkoja ja työllisiä
3 834
5 686
työpaikkaomavaraisuus
67,4
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 038 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Granlund + Kvarnsjön kuuluu osin myös Nyköpingin kuntaan.[17]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Trosan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1988 luvut ovat nollia, koska tuolloin Trosa oli vielä osa Nyköpingin kuntaa.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Trosa
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Lähteessä Trosan kunta ja Gnestan kunta ovat vielä osa Nyköpingin kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Trosa kommun – Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.
