Ōkurayama

Ōkurayaman mäkihyppystadion
Sijainti
Paikkakunta	Sapporo, Japani
Katsomopaikat	44 000
Koordinaatit	43°03′04″N, 141°17′20″E
Avattu	1931
Remontoitu	1952, 1957, 1969–1970, 1982, 1984, 1996, 1998, 2006, 2018
Seura	SA Sapporo
Ōkurayama
K-piste	123 metriä
Mäkikoko	137 metriä
Mäkiennätys	148,5 metriä; Kamil Stoch; (26.1.2019)
Naisten mäkiennätys	139,5 metriä; Maren Lundby; (12.1.2020)
Kesämäkiennätys	147,5 metriä; Ren Nikaidō; (29.10.2023)
Naisten kesämäkiennätys	144,0 metriä ; Sara Takanashi; (2.11.2018)
Avattu	1931
Remontoitu	1952, 1969–1970, 1984, 1996, 1998, 2006, 2018
Muovitus	Kyllä
Tornin korkeus	Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus	100,5 m
Vauhtimäen kulma	35°
Keulan pituus	7 m
Keulan korkeus	3,3 m
Keulan kulma	11°
Alastulorinteen kulma	34°
Yukijirushi / Snow Brand
K-piste	60 metriä
Avattu	1957
Suljettu	1969
Purettu	1969
Muovitus	Ei
	Infobox OK

Ōkurayama (jap. 大倉山) on hyppyrimäki Ōkurayaman mäkihyppystadionilla (jap. 大倉山ジャンプ競技場, Ōkurayama janpu-kyōgijō) Sapporossa Japanissa.

Ōkurayaman mäkihyppystadionin pinta-ala on 8,2 ha. Stadionilla on hyppyrimäen lisäksi Sapporon talviurheilumuseo ja Ōkurayama Crystal House -kauppakeskus, jossa toimii muun muassa Lamb Dining Ōkurayama -ravintola.^[1]^[2] Hyppyrimäen tornin katolla on näköalatasanne, josta on avoimet näkymät Sapporon kaupunkiin ja ympäröiville vuorille.

Ōkurayama

Ōkurayamasta on hypätty enimmäkseen mäkihypyn maailmancupia, Continental Cupia ja kansallisia kilpailuja. Hyppyrimäessä on myös järjestetty vuoden 1972 talviolympialaisten, vuoden 1991 talviuniversiadien ja vuoden 2007 hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen kilpailuja.

Historia

Sapporoon rakennettiin ensimmäinen hyppyrimäki lumesta maaliskuussa 1917. Samalle paikalle rakennettiin vuotta myöhemmin puinen K20-hyppyrimäki. Tämän lähelle rakennettiin vuonna 1922 K50-hyppyrimäki ja seuraavana vuonna viereen K25-hyppyrimäki.

Ensimmäisellä vierailullaan Sapporossa helmikuussa 1929 prinssi Chichibu Yasuhito lupasi rakennuttaa suurmäen Sapporoon. Vuotta myöhemmin hyppyrimäelle löydettiin sopiva rinne ja paroni Kishichirō Ōkura hankki tarvittavat varat rakennustöitä varten. Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 1931, ja lokakuussa 1931 K60-hyppyrimäki 100 metrin pituisella vauhtimäellä valmistui. Jälkeenpäin hyppyrimäki nimettiin paroni Ōkuran mukaan, ja avajaiskilpailu järjestettiin 17. tammikuuta 1932.

Toisen maailmansodan aikana hyppyrimäki tuhoutui, ja se rakennettiin uudelleen K80-hyppyrimäeksi vuonna 1952. Vuoden 1972 talviolympialaisten valmisteluissa hyppyrimäki ja stadion uusittiin kokonaan vuosina 1969–1970. Uuden hyppyrimäen K-piste oli 110 metrissä, ja uudella stadionilla paikkoja oli 50 000:lle katsojalle. Uusi stadion nimettiin Ōkurayaman mäkihyppystadioniksi.

Marraskuussa 1982 hyppyrimäen tornille rakennettiin hiihtohissi, ja vuoden 1984 remontin yhteydessä K-piste siirrettiin 115 metriin. Vuonna 1996 hyppyrimäki remontoitiin vastaamaan FIS:n kriteereitä, ja hyppyrimäen K-piste siirrettiin 120 metriin. Remontti alkoi huhtikuussa ja valmistui joulukuussa. Huhtikuussa 1998 vanha hiihtohissi purettiin, ja uusi hiihtohissi valmistui 10. toukokuuta 1998, samalla hyppyrimäkeen asennettiin muovitus ja valaistus. Vuoden 2007 hiihdon maailmanmestaruuskilpailuja varten hyppyrimäkeä modernisoitiin.

Tammikuussa 2017 hyppyrimäen lumiprofiilissa K-piste siirrettiin 120 metristä 123 metriin ja HS-piste 134 metristä 137 metriin, kun kesäprofiili säilyi samana. Kesällä 2018 myös kesäprofiili uudistettiin, jotta hyppyrimäen FIS-sertifikaatti pysyi voimassa.^[3]^[4]

Arvokilpailuvoittajat

Ōkurayamasta hypättyjen arvokisojen henkilökohtaisten kilpailujen voitot ovat ratkenneet hyvin pienillä eroilla. Olympialaisissa ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneen väli oli pisteen kymmenys ja maailmanmestaruuskilpailussa se oli 0,2 pistettä. Normaalimäen kilpailut on pidetty läheisellä Miyanomorin mäkihyppystadionilla.

Talviolympialaisissa 1972 suurmäen voiton otti puolalainen Wojciech Fortuna, joka yllättäen voitti pisteen kymmenyksellä sveitsiläisen Walter Steinerin. Talviuniversiadeissa 1991 suurmäen kilpailun voitti japanilainen Naoto Itō.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa 2007 suurmäessä henkilökohtaisen kilpailun voitti sveitsiläinen Simon Ammann ja joukkuekilpailun Itävalta joukkueella Wolfgang Loitzl, Gregor Schlierenzauer, Andreas Kofler ja Thomas Morgenstern.

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

Virallisen mäkiennätyksen 148,5 metriä on hypännyt Kamil Stoch.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
1932	Kenji Hama	34,0 m
	Shiro Yamada	44,5 m
	Shunji Tatta	47,0 m
	Kenji Hama	48,0 m
	Kinya Kojima	49,5 m
	Shigetada Matsuyama	51,5 m
1933	Takeo Asagi	56,0 m
1934	Shunji Tatta	61,5 m
1934	Masaji Iguro	67,0 m
1937	Noboru Hoshino	70,0 m
1938	Gorō Adachi	70,0 m
1939	Fumio Asaki	79,0 m		K60-mäen mäkiennätys
1952	Shibono Hiroaki	84,0 m
1955	Hiroji Yoshizawa	86,5 m
1956	Sadao Kikuchi	87,0 m
1957	Kōichi Satō	90,0 m
1957	Sadao Kikuchi	91,0 m
1958	Kōichi Satō	92,0 m
1961	Takashi Matsui	94,0 m
1962	Sadao Kikuchi	94,0 m
1963		102,0 m	STV Cup
1964		103,5 m	STV Cup
1969	Josef Matouš	104,0 m	HTB Cup	K80-mäen mäkiennätys
7.1.1971	Yukio Kasaya	112,5 m	NHK Cup
20.3.1971	Akitsugu Konno	114,5 m	Japanin-mestaruuskilpailut 1971
11.2.1972	Wojciech Fortuna	111,0 m	Talviolympialaiset 1972
13.1.1974	Yukio Kasaya	115,0 m	STV Cup
16.1.1977	Walter Steiner	115,5 m	STV Cup
15.1.1978	Bjarne Næs	118,0 m
12.1.1980	Bogdan Norčič	113,0 m	Maailmancup
12.1.1980	Hirokazu Yagi	113,5 m
13.1.1980	Masahiro Akimoto	114,0 m		K110-mäen mäkiennätys
7.3.1982	Hirokazu Yagi	119,0 m		K110-mäen pisin hyppy
22.1.1984	Manfred Stainer	114,0 m	Maailmancup	K110-mäen mäkiennätys
16.2.1985	Masahiro Akimoto	122,5 m	HTB Cup
26.1.1986	Matti Nykänen	120,0 m	Maailmancup
18.1.1987	Hiroo Shima	120,0 m	STV Cup
25.1.1987	Primož Ulaga	121,0 m	Maailmancup
14.1.1990	Anssi Nieminen	123,5 m	STV Cup
15.12.1991	Werner Rathmayr	122,0 m	Maailmancup
11.1.1992	Masahiko Harada	123,5 m	HTB Cup
7.3.1992	Jinya Nishikata	123,5 m	HBC Cup
20.12.1992	Akira Higashi	122,0 m	Maailmancup
24.1.1993	Kenji Suda	124,5 m	NHK Cup
23.1.1994	Jens Weißflog	125,0 m	Maailmancup	K115-mäen mäkiennätys
29.1.1994	Noriaki Kasai	127,0 m	HTB Cup
30.1.1994	Noriaki Kasai	135,0 m	Japanin-mestaruuskilpailut 1994	K115-mäen pisin hyppy
19.1.1997	Roar Ljøkelsøy	126,0 m	Maailmancup
	Takanobu Okabe	129,0 m
	Dieter Thoma	134,5 m
9.3.1997	Falko Krismayr	138,0 m
1.2.1998	Takanobu Okabe	138,5 m	TVH Cup
1.2.1998	Masahiko Harada	140,5 m	TVH Cup
23.1.1999	Dieter Thoma	135,5 m	Maailmancup
24.1.1999	Martin Schmitt	139,0 m	Maailmancup
13.1.2002	Masahiko Harada	141,0 m	STV Cup
25.1.2003	Florian Liegl	139,0 m	Maailmancup
6.2.2005	Risto Jussilainen	139,0 m	Maailmancup
25.3.2005	Yusuke Kaneko	145,0 m	Ito Cup
22.1.2006	Roar Ljøkelsøy	140,0 m	Maailmancup
11.1.2010	Noriaki Kasai	145,0 m	HBC Cup
21.1.2012	Taku Takeuchi	145,5 m	HTB Cup
21.1.2012	Daiki Itō	146,0 m	HTB Cup
26.1.2014	Andreas Kofler	140,0 m	Maailmancup
18.1.2015	Anže Lanišek	146,5 m	Continental Cup	HS134-mäen pisin hyppy
25.1.2015	Kamil Stoch	140,0 m	Maailmancup
29.1.2016	Domen Prevc	141,0 m	Maailmancup
31.1.2016	Daiki Itō	141,5 m
31.1.2016	Anders Fannemel	143,5 m		HS134-mäen mäkiennätys
12.2.2017	Maciej Kot	144,0 m	Maailmancup
12.2.2017	Stefan Kraft	144,0 m	Maailmancup
24.2.2018	Ryōyū Kobayashi	154,0 m		Kaatunut
26.1.2019	Kamil Stoch	148,5 m	Maailmancup

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

Naisten mäkiennätyksen 139,5 metriä on hypännyt Maren Lundby, epävirallisen mäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Yūki Itō.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
1976	Anita Wold	97,5 m		^[5] K110-mäen mäkiennätys
6.3.2005	Izumi Yamada	112,5 m	FIS Race
6.3.2005	Daniela Iraschko	118,0 m
2.3.2008	Izumi Yamada	124,0 m
2.3.2008	Izumi Yamada	125,0 m
24.1.2009	Ayumi Watase	127,0 m
8.3.2009	Daniela Iraschko	139,0 m	FIS Race	Kaksi kertaa
9.1.2011	Sara Takanashi	141,0 m
19.3.2016	Yūki Itō	145,0 m		HS134-mäen mäkiennätys
11.1.2019	Kaede Narita	86,5 m	Maailmancup
	Ren Mikase	90,0 m
	Shihori Ōi	99,0 m
	Misaki Shigeno	105,0 m
	Katra Komar	105,5 m
	Julia Kykkänen	108,0 m
	Maja Vtič	112,0 m
	Nozomi Maruyama	119,5 m
	Eva Pinkelnig	122,0 m
	Daniela Iraschko-Stolz	125,5 m
	Maren Lundby	134,0 m
12.1.2019		135,0 m
11.1.2020		139,0 m	Maailmancup
12.1.2020		139,5 m	Maailmancup

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

Kesämäkiennätyksen 147,5 metriä on hypännyt Ren Nikaidō.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
5.9.2001	Stefan Horngacher	132,0 m	Kesä-GP	HS134-mäen kesämäkiennätys
28.10.2007	Noriaki Kasai	141,0 m
4.11.2017	Junshiro Kobayashi	147,0 m		HS134-mäen pisin hyppy
29.10.2023	Ren Nikaidō	147,5 m	Japanin-kesämestaruuskilpailut 2023

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

Naisten kesämäkiennätyksen ja samalla kesämaailmanennätyksen 144,0 metriä on hypännyt Sara Takanashi.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kommentti
28.10.2007	Yoshiko Kasai	131,0 m
3.8.2013	Sara Takanashi	141,0 m	Kaatunut
19.10.2014	Sara Takanashi	134,5 m
6.8.2017	Yūki Itō	135,5 m	HS134-mäen kesämäkiennätys
2.11.2018	Sara Takanashi	144,0 m

Yukijirushi / Snow Brand

Hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1957 lähelle Ōkurayamaa ja siinä järjestettiin Japanin kansallisia kilpailuja vuoteen 1969 asti. Hyppyrimäkeä suunniteltiin remontoitavaksi vuoden 1972 talviolympialaisten normaalimäeksi, kunnes päätettiin rakentaa kokonaan uusi normaalimäki, Miyanomori.^[6]

Katso myös

Lähteet

Ōkurayama skisprungschanzen.com (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
History of the Okurayama Jump Stadium (Arkistoitu – Internet Archive) Sapporo Development Corporation (englanniksi, japaniksi, koreaksi, kiinaksi)
Results – Sapporo fis-ski.com (englanniksi)
Nordic Combined Results – Sapporo fis-ski.com (englanniksi)

Viitteet

↑ Okurayama Viewing Point Sapporo Development Corporation. Arkistoitu 2.9.2015. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
↑ History of the Okurayama Jump Stadium Sapporo Development Corporation. Arkistoitu 28.8.2017. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
↑ Certificate of Jumping Hill – Ōkurayama (pdf) skisprungschanzen.com. 9.1.2017. Viitattu 16.3.2017. (englanniksi)
↑ Certificate of Plastic Hill – Ōkurayama (pdf) fis.ski.com. 24.11.2018. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
↑ The history of ladies ski jumping skisprungschanzen.com. 9.3.2008. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
↑ Miyanomori skisprungschanzen.com. Viitattu 11.11.2015.