Karkkila Högfors
vaakuna	sijainti
Helsingintietä Karkkilan keskustassa
Sijainti	60°32′05″N, 024°12′35″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	224
Hallinnollinen keskus	Karkkilan keskustaajama
Perustettu	1932
Kuntaliitokset	Pyhäjärvi Ul (1969)
Kokonaispinta-ala	255,32 km² 268:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	242,35 km²
– sisävesi	12,97 km²
Väkiluku	8 465 115:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	34,93 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,9 %
– 15–64-v.	58,3 %
– yli 64-v.	26,7 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	90,4 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	8,9 %
Kunnallisvero	8,60 % 181:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Juha Jokitalo
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025[6]  • YL11  • SDP  • Kok.  • Vas.  • PS  • Kesk.  • Vihr.  • KD 1 Karkkilaan sitoutuneet yhteislista	11 6 6 5 3 2 1 1
www.karkkila.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Karkkila (ruots. Högfors) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on valtatie 2:n varrella 69 kilometrin päässä Helsingistä. Asukkaita paikkakunnalla on hieman alle 9 000, joista enemmistö 45–64-vuotiaita.

Karkkila on tullut tunnetuksi teollisuudestaan Uudenmaan valimokaupunkina. Karkkila on kasvanut Högforsin vanhan valimon ja muiden tehtaiden ympäristöön. Teollisuuden vastapainona Karkkilassa on myös erämaa-aleuita sekä runsaasti järviä ja lampia.^[7]

Karkkilan naapurikunnat ovat Lohja, Loppi, Tammela ja Vihti. Vuoteen 2013 saakka naapurikuntiin kuului Nummi-Pusula ja sitä ennen vuoteen 1981 saakka Pusula.

Maisemakuva on Karkkilassa varsin vaihteleva ja maasto on kauttaaltaan epätasaista. Kaupungin alue voidaan tästä huolimatta jakaa kolmeen melko selvästi toisistaan erottuvaan osaan. Luoteisin kulma liittyy Tammelan ylänköön, mutta vielä selvemmin kaupungin länsiosa muistuttaa naapuriaan, entistä Pusulan kuntaa. Nykyisen Lohjan kaupungin rajan tuntumassa on laaja moreenipeitteinen mäkimaa-alue, jossa kallioperän murtumalinjojen vuoksi mäkien suunta on selvästi luoteesta kaakkoon. Täällä sijaitsee myös Uudenmaan maakunnan korkein maastonkohta, 174 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Loukkumäki.^[8][9]

Karkkilan keskiosassa mäet ovat jyrkkärinteisempiä, mutta maaston keskikorkeus merenpinnasta pienenee siirryttäessä kohti kaupungin etelärajaa. Itä- ja koillisosassa kaupungin alue ulottuu Toiselle Salpausselälle, jossa hiekka- ja soraharjanteiden suunta on lounaasta koilliseen eli päinvastoin kuin Karkkilan länsiosassa. Pohjoisosaltaan Karkkila on runsasjärvistä, vaikkakin järvet ovat enimmäkseen melko pieniä. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi kaupungin keskustan länsipuolella, Vaskijärvi koillisessa ja Onkimaanjärvi luoteiskulmassa Tammelan ja Lopen rajalla. Kaupungin eteläosassa järviä ei sen sijaan ole lainkaan. Pääosa Karkkilasta kuuluu Pyhäjärvestä lähtevän Vanjoen eli Karjaanjoen vesialueeseen. Alkuosaltaan koskinen joki virtaa aluksi ahtaassa, mutta alajuoksullaan levenevässä laaksossa kohti Vihdin puolella sijaitsevaa Vanjärveä. Siikalan kylässä sijaitsee siirtolohkare nimeltään ”Herrainpöytä”, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi vuonna 1962.^[8][9]

Karkkilassa on lukuisia järviä, jokia ja lampia, joissa voi kalastaa. Tunnetuin on Pyhäjärvi, joka sijaitsee aivan Karkkilan keskustassa. Myös Vanjoki on Karkkilan kalavesiä.

Alun perin Karkkila oli kylä Pyhäjärvi Ul:ssä, joka oli Vihdin kappeliseurakunta. Pyhäjärvi itsenäistyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyhäjärvi Ul:stä Karkkilan kauppalaksi. Kauppalan alue koostui pääasiassa Nyhkälän ja Karkkilan kylistä. Karkkila ja Pyhäjärvi Ul yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Karkkilan nimi juontuu germaanisperäisestä miehen etunimestä Gericke, Kercho tai Garko.

Högforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun Korkeakosken partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Högforsin rautaruukki. Raaka-aine saatiin lähistöltä Kulo­suon­mäen rauta­kaivoksesta. Tehtaan myötä Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva työväenliikkeen perinne. Poliittisesti Karkkila on ollut voimakkaasti vasemmistolainen; esimerkiksi valtuustokaudella 1969–1972 valtuutetuista 12 edusti kansandemokraatteja, viisi sosialidemokraatteja ja kymmenen porvaripuolueita.^[8] 20 vuotta myöhemmin, valtuustokaudella 1989–1992, voimasuhteet olivat muuttuneet siten, että sosialidemokraateilla oli yhdeksän, Demokraattisella vaihtoehdolla seitsemän, kansandemokraateilla kuusi sekä porvaripuolueilla (kokoomus, keskusta ja Liberaalinen kansanpuolue) yhteensä 13 paikkaa.^[10][11]

Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut myös kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Rautatien lakkauttamisen jälkeen yksi radalla käytetyistä vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkinä kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat sään ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esillä kaupungintalon aulassa. Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti valtatie 2:n valmistuttua 1950-luvun lopulla.

Karkkila oli jo muinaisten hämäläisten kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivatkin entisaikoina Karkkilan torilla. Kesäisin Karkkilan tori on suosittu kohde edelleen.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1967 päätöksen Pyhäjärvi Ul:n liittämisestä Karkkilaan vuoden 1969 alussa. Samanaikaisesti kuntaliitoksen kanssa seurakunnan nimi muuttui Karkkilan seurakunnaksi.^[9]

Nykyisin Karkkila onkin metalliteollisuudesta leimansa saanut kaupunki maaseutukylien ympäröimänä. Myös pieniä yrityksiä on paljon, iso osa niistäkin toimii metalliteollisuuden alihankkijoina.^lähde? Karkkilassa vuodesta 1973 toiminut valaisinteollisuuden alihankkija Helvar työllisti 85 työntekijää vuonna 2019.^[12][13].

Karkkila ajautui 1990-luvulla monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi säädettiin Lex Karkkila.

• Forssa 40 km
• Helsinki 70 km
• Hyvinkää 45 km
• Hämeenlinna 65 km
• Lohja 40 km
• Pori 175 km
• Riihimäki 50 km
• Turku 120 km

Karkkila on asukasluvultaan Suomen 114. suurin kunta. Karkkilan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 8 578 asukasta, mikä on 0,5 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Karkkilan väkiluku on ollut laskeva 2010-luvulta lähtien. Karkkilan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 72,3 prosenttia, mikä on noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Karkkilan väestöstä on 16,6 prosenttia. Työikäisiä Karkkilassa on 64,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Järvenpäässä oli vuonna 2021 yhteensä 613 eli 7 prosenttia kaupungin asukkaista.^[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 lopussa Karkkilassa oli 8 778 asukasta, joista 7 421 asui taajamassa, 1 244 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karkkilan taajama-aste on 85,6 %.^[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Karkkilan keskustaajama.^[17]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karkkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[18]

• Karkkilan seurakunta (ent. Pyhäjärven Ul seurakunta)

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Karkkilassa toimii Karkkilan helluntaiseurakunta.^[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karkkilan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[20]

Karkkilan kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa. Valtuuston paikkajako valtuustokaudella 2021–2025 on seuraava:^[6]

• Karkkilaan sitoutuneet yhteislista 11
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6
• Kansallinen Kokoomus 6
• Vasemmistoliitto 5
• Perussuomalaiset 3
• Suomen Keskusta 2
• Vihreä liitto 1
• Suomen Kristillisdemokraatit 1

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit^[21][22][23]. Vaalit uusittiin 6.9.2009. Puolueiden paikkajakoon ei tullut muutoksia.

Alla on esitetty eduskuntapuolueiden kannatus Karkkilassa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Suluissa on puolueen kannatus vuoden 2019 vaaleissa.^[24][25]

• Perussuomalaiset 25,7 % (19,7 %)
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 17,6 % (25,8 %)
• Vasemmistoliitto 19,2 % (13,4 %)
• Kansallinen Kokoomus 15,6 % (11,1 %)
• Suomen Keskusta 7,9 % (9,1 %)
• Liike Nyt 3,8 % (4,0 %)
• Vihreä liitto 3,5 % (9,2 %)
• Suomen Kristillisdemokraatit 3,0 % (2,4 %)
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1,0 % (1,1 %)

Vuonna 2019 Karkkilan työttömyysaste oli 10,4 %. Samana vuonna Karkkilassa oli 2 753 työpaikkaa, joista 56,7 % oli palveluissa, 39,3 % jalostuksessa, 2,0 % alkutuotannossa ja 2,0 % muulla toimialalla. Karkkilan työpaikkaomavaraisuus oli 77,6 % vuonna 2019.^[26]

Karkkilassa perusopetusta antaa neljä koulua. Haukkamäen koulu, Nyhkälän koulu ja Tuorilan koulu ovat alakouluja ja Karkkilan yhteiskoulu on yläkoulu. Lukiokoulutusta järjestetään Karkkilan lukiossa.^[27]

Karkkilan kyliä ovat Ahmoo, Haavisto, Järvenpää, Karkkila, Nyhkälä, Siikala, Sireenikylä, Tuorila, Vaskijärvi, Vattola ja Vuotinainen.

Karkkilan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on osin Karkkilassa sijaitseva Liesjärven kansallispuisto. Muita Karkkila alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Onkimaanjärven virkistysalue ja Herrainpöytä. Karkkilan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Sontiainen–Ruuhilampi, Karkkilan koskireitti sekä Pikkupässi-pyöräilyreitti. Lohjalta Karkkilaan kulkee Kuuden järven melontareitti.^[28]

Karkkilan Urheilijat on yleisseura, jonka miesten koripallojoukkue pelaa tällä hetkellä kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1B-divisioonassa.

Karkkilan alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Karkkilan ja Pyhäjärven murteet muodostavat yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Sammatin, Nummen ja Pusulan kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.^[29]

Karkkilan ja Pyhäjärven kansallispuku on koottu vuonna 1951. Puvun suunnittelija on Tyyni Vahter ja puku on suunniteltu Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen ja Högforsin tehtaan sosiaalitoimiston toimesta. Karkkilan puvussa on leveäraitainen pehmeäsävyinen hamekangas, jonka malli on uusimaalainen juhlahamekangas. Liivi on sininen. Valkean esiliinan malli on Askolan puvusta.^[30]

Karkkila kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.^[31] Karkkilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunamämmi ja perunamakkara.^[32]

Seuraavat tunnetut henkilöt ovat joko syntyneet tai vaikuttaneet Karkkilassa:

Kulttuuri ja viihde

• Sampsa Astala (s. 1974), muusikko
• Mia Halme (s. 1968)^[33], käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja
• Petri Hiltunen (s. 1967), sarjakuvapiirtäjä
• Ilmari Huitti (1897–1960), taidemaalari
• Niko Hurme (s. 1974), muusikko
• Aki Kaurismäki (s. 1957)^[33], elokuvaohjaaja
• Heikki Kujanpää (s. 1961)^[33], ohjaaja
• Hannu Lukkarinen (s. 1949), kuvittaja, pilapiirtäjä
• Irma Melaja (1955–1991), kuvanveistäjä
• Mikko Myllylahti (s. 1980)^[33], runoilija ja elokuvantekijä
• Hannu Niklander (s. 1951), kirjailija
• Aleksi Salmenperä (s. 1973)^[33], elokuvaohjaaja
• Mira Salo (s. 1982), missi
• Salla Savolainen (s. 1962), kuvittaja, kirjailija
• Marjut Tynkkynen (s. 1961), harmonikkataiteilija^[34]
• Olavi Uusivirta (s. 1983), viihteen monitoimimies
• Kari Vepsä (s. 1952), muusikko

Urheilu

• Christopher Gibson (s.1992), jääkiekkoilija
• Heikki Järn (s. 1941), jääkiekkoilija
• Aatu Kivimäki (s. 1997), koripalloilija
• Kaj Kunnas (s. 1963), urheilutoimittaja
• Miikka Luosmaa (s. 1994), koripalloilija
• Juha Salo (s. 1976), ralliautoilija
• Markku Uusipaavalniemi (s. 1966), curlingpelaaja ja kansanedustaja

Yhteiskunta ja politiikka

• Vihtori Vainio (1890–1942), kansanedustaja (SSTP)^[35]
• Ritva Viljanen (s. 1958), kaupunginjohtaja
• Rainer Virtanen (1920–1973), kansanedustaja (SKDL)^[35]
• Viljo Virtanen (1912–1989), kansanedustaja (SDP)

• 
  Yhdyspankin entinen talo.
• 
  Linja-autoasema
• 
  Karkkilan kirkko
• 
  Högforsin ruukkialue
• 
  Näkymä Karkkilaan Vihtijärventieltä.

• Luettelo Karkkilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Aalto, Seppo & Rentola, Kimmo: Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia. Karkkilan kaupunki, 1992. ISBN 951-96541-0-0.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karkkila Wikimedia Commonsissa

• Karkkilan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Karkkilan avainluvut
• Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: Högforsin tehdas Osakeyhtiön tuoteluettelot
• Ylen Elävä arkisto: Karkkila – kauppala rautatehtaan varjossa
• Karkkila ja sen ympäristö, Helsingin Sanomat, 08.10.1939, nro 271, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot