Tammela
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°48′30″N, 023°45′35″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Forssan seutukunta
Kuntanumero	834
Hallinnollinen keskus	Tammelan kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	715,15 km² 166:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	640,61 km²
– sisävesi	74,54 km²
Väkiluku	5 841 155:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	9,12 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,8 %
– 15–64-v.	57,5 %
– yli 64-v.	27,6 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	96,9 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,9 %
Kunnallisvero	8,60 % 181:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste	7,3 % (22.6.2021[6])
Kunnanjohtaja	Juuso Alatalo
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025[7]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • MeTa  • Vihr.  • KD	8 6 5 3 3 1 1
www.tammela.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Tammela on Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä nykyisessä Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 5 841 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 715,15 neliökilometriä, josta 74,54 neliökilometriä on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 9,12 asukasta/km².

Tammelan naapurikunnat ovat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala. Entisistä kunnista Tammelan naapureita ovat olleet Koijärvi, Kalvola, Renko, Pyhäjärvi Ul, Pusula, Somerniemi sekä Nummi-Pusula, ja ennen Hämeenlinnan seudun kuntaliitosta 2009 Tammelan rajanaapurina oli nykyisistä kunnista myös Hattula.^[8]

Kruunun hallinnossa nykyisen Tammelan alue kuului 1500-luvulla hämäläiseen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään, jonka alue käsitti pääosiltaan silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyisen Forssan kaupungin sekä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ja nykyisen Someron kaupungin mukaan lukien Somerniemi.

Nykyisen Tammelan alueella ovat J. V. Hirsjärven vuodelta 1949 olevan tutkimuksen mukaan sijainneet Portaan ja Saaren kirkkopitäjät. Niiden kirkkojen hävittyä pitäjän nimeksi tuli Tammela, sillä uusi kirkko rakennettiin sennimiseen kylään.^[9] Timo Alasen vuodelta 1995 olevan tutkimuksen mukaan Tammelan kirkkopitäjä on mahdollisesti ollut aiemmin nimeltään Loimo.^[10]

1800-luvulle asti Tammelan kirkkopitäjä käsitti alueeltaan likimain nykyistä Forssaa ja Tammelaa vastanneen Tammelan emäseurakunnan sekä Jokioisten, Humppilan ja Perttulan (likimain sama kuin nykyinen Ypäjä) kappelit. Kun kappeliseurakunnat saivat vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä oman kunnallishallinnon ja itsenäistyivät Tammelasta myös kirkollisesti 1800-luvun loppuvuosikymmenten aikana, kunnallisasetuksen mukainen Tammelan kunta tuli käsittämään vain vanhan emäkirkonläänin.

Tammelaan kuuluneesta Forssan teollisuusyhdyskunnasta muodostettiin itsenäinen kauppala vuonna 1923, jolloin Tammelan kunta sai suurin piirtein nykyiset rajansa. Forssan itsenäistyessä Tammelan kunnan pinta-ala väheni 88,4 km² ja asukasluku lähes 8 000 henkilöllä. Kalvolan kunnasta liitettiin 72 km²:n suuruinen Patakankaan alue Tammelaan vuonna 1956. Liitos toi kuntaan 252 uutta asukasta. Vuonna 1971 Tammelasta liitettiin puolestaan 9 km²:n kokoinen Lempään alue Forssaan. Asukkaita sinne siirtyi 100.^[11]

Kunnan nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä. Tavallisin niistä on johtaa nimi tammesta, vaikka tammen luontainen levinneisyys ei yllä aivan Tammelaan saakka, sillä lähimmät esiintymät lienevät Vihdin seudulla ja Lohjalla. Koska tammi kasvaa pihapuuna Tammelassa melko hyvin, niin voisi olettaa että nimi juontuisi ennen alueella kasvaneesta suuresta pihatammesta. Toinen mahdollinen kantasana on ruotsin kielen sana damm eli pato, joka viittaisi Loimijoen koskiin. Yksi vaihtoehto on myös seudun kantatalo, jonka nimi siirtyi kylän nimeksi. Tammelan kylä mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1423.^[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pääosa nykyisestä Tammelan alueesta luetaan Tammelasta Urjalan, Hämeenlinnan, Hattulan, Lopen, Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Someron alueille ulottuvaan Tammelan ylänköön, joka on karua ja harvaan asuttua moreenimaata erotuksena ympäröivistä tiheämmin asutuista viljelyseuduista.^[14]

Paitsi moreenimuodostumia, kuten drumliineja, Tammelan ylängöllä on myös harjuja,^[14] joista nähtävyyksinä tunnettuja ovat Kaukolanharju Saaren kansanpuistossa ja Kyynäränharju Liesjärven kansallispuistossa^[15]. Näiden ohella on Salpausselkiin liittyviä reunamuodostumia ja harjudeltoja, kuten Pernunnummi Lopen ja Tammelan rajalla.

Korkeuserot ylängöllä ovat pieniä, paitsi reunoilla missä kallioperän murrokset jyrkentävät pinnanmuotoja.^[16] Tammelan ylänköön luetaan myös eteläisen Suomen suurimpiin soihin kuuluva Torronsuo.^[17] Länsiosat Tammelasta liittyvät Loimijokilaakson viljelysmaisemiin yhdessä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kanssa^[18] ja siellä on myös savimaita.^[19]

Vesistöaluejaossa pääosa Tammelasta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen ja tämän sisällä suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen eteläisen sivujoen Loimijoen valuma-alueeseen.^[20]

Pääartikkelit: Pyhäjärvi (Tammela) ja Kuivajärvi (Tammela)

Loimijoki saa alkunsa Tammelan ja koko Loimijoen valuma-alueen suurimmasta järvestä, Tammelan Pyhäjärvestä. Pyhäjärveen ovat laskeneet lounaasta Kalliojärvi, joka nyttemmin on kuivattu pelloksi, ja Torronsuon kansallispuistoon kuuluva umpeenkasvanut Talpianjärvi.

Tammelan kylistä Pyhäjärven rannalla sijaitsevat Tammelan Kirkonkylä, Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun Kalliojärven rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. Talpianjärven rantakyliä ovat Talpia ja Sukula.

Idästä Pyhäjärveen laskee Saarensalmen kautta, Kaukolanharjun ja Tammelan kunnan ja Forssan kaupungin nykyään omistaman Saaren kansanpuiston sivuitse Kuivajärvi, joka kerää vedet suuresta osasta Tammelan aluetta ja osittain myös naapurikunnista Hämeenlinnasta, Hattulasta, Lopelta ja Somerolta.

Kuivajärveen rajoittuvia tai sen rantakyliä ovat Saari, Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, Porras ja Ojanen.

Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan Liesjärvestä alkunsa saava Turpoonjoki. Siihen yhtyy Tammelan Portaan kylän luona Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin Rengon rajalla sijaitsevasta Pääjärvestä alkunsa saava Ilmetynjoki. Liesjärveen laskevat lännestä Liesjärven kansallispuiston alueella Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi. Etelästä Someron, aiemmin Somerniemen alueelta Liesjärveen laskee Salkolanjärvi.

Tammelan kylistä Turpoonjoen varrelle sijoittuu Porras ja Liesjärven rannalle Liesjärvi. Salkolanjärven rannalla Somerolla, aiemmin Somerniemellä on Salkolan kylä.

Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskevat Alhonojaa pitkin Mustialanlammi ja osittain Forssan puolelle ulottuva Kaukjärvi. Pehkijärveen laskee luoteesta Susikaslammista Vaihijoki, jonka nimenä ylempänä on Susikkaanjoki. Sen latvajärviä ovat Lunkijärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla ja joukko pikkujärviä, joista suurimmat ovat Liesjärvi, Teurajärvi ja Pitkäjärvi Tammelassa. Koillisesta Pehkijärveen laskee Kuuslammista alkunsa saava Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat Ojajärvi Tammelassa, Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin Kalvolan rajalla, Sotkajärvi Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa ja Pukarojärvi Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjoen kautta Oksjärvi.

Kaukjärven rantakyliä ovat Tammelan puolella Mustiala ja Kaukjärvi sekä Forssan puolella Järvenpää, Kuusto ja Lunttila. Susikkaanjoen varrella on Tammelan Susikkaan kylä. Teuronjoen ja sen latvahaarojen varsille syntyneitä kyliä ovat Teuro ja Kuuslammi Tammelassa ja Kanajärvi Hämeenlinnassa, aiemmin Kalvolassa.

Luoteessa, Mustialan ja Kaukjärven kylien takamailla Tammelan alueelle ulottuvat Jokioisissa Loimijokeen laskevan Loimijoen sivujoen Jänhijoen latvahaarat Peräjoki, Heinijoki ja Myllyoja, joihin laskevat Jänijärvi Kaukjärven Saukoniemenkulmalla, Heinijärvi Mustialan Heinämaankulmalla ja Särkijärvi, Saloistenjärvi, Kyynäräjärvi, Valkjärvi ja Kuivajärvi Mustialan takamailta. Loimijoen toiseen sivujokeen Kojonjokeen eli Koijokeen laskee samalla alueella Tammelan Mustialan ja Forssan, aiemmin Koijärven, Kojon kylien rajalla sijaitseva Valijärvi.

Pohjoisessa pieni osa Tammelan nykyisestä alueesta jää Kokemäenjoen vesistön Vanajan reittiin laskevan Tarpianjoen latvahaarojen varsille. Täällä Tammelan ja Urjalan rajalla sijaitsevan Hirsjärven läheisyydessä on Tammelan Pikonkorven erämaakylä ja likimain vedenjakajalla Teuronjoen latvahaaroja vastaan toinen Tammelan ja Kalvolan rajoille syntynyt Tammelan erämaakylä Torajärvi. Vanajaveden reittiin Janakkalan Kernaalanjärven kautta laskee myös pari pientä harjujärveä Pernunnummella Lopen ja Tammelan rajalla.

Lounaisin kulma Tammelasta kuuluu Paimionjoen vesistöalueeseen. Täällä Tammelan puolelle ulottuvat Somerolta Paimionjoen sivujoen Pajulanjoen latvahaarat, joiden varsilla sijaitsevat Tammelan Torron, Patamon ja Letkun kylät. Tämän vesireitin latvajärviä ovat Tourunjärvi, Haiponjärvi ja Valajärvi Tammelassa ja Valkjärvi Tammelan ja Someron, aiemmin Somerniemen, rajalla.

Karjaanjoen vesistöön Tammelasta kuuluvat Onkimaanjärvi Karkkilan, Lopen ja Tammelan rajalla ja Kivijärvi Lopen ja Tammelan rajalla.

Tammelan tärkeimmät liikenneväylät ovat Helsingin ja Porin välinen valtatie 2, Turun ja Hämeenlinnan välinen valtatie 10 ja Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Tammelan koillisosan Teuron ja Lautaportaan kylien kautta kulkee seututie 283 Lopen suunnasta Urjalaan ja tiestä erkanee Lautaportaalla seututie Kalvolaan. Tammelan eteläosan halki kulkee historiallinen Hämeen härkätie, joka on nykyisinkin tärkeä seututie Someron ja Salon suuntaan. Härkätiestä erkanee Portaan kylässä seututie Nummi-Pusulan suuntaan.

• Forssa 8 km
• Helsinki 110 km
• Hämeenlinna 50 km
• Pori 130 km
• Riihimäki 60 km
• Salo 65 km
• Tampere 90 km
• Turku 90 km

Tammelassa sijaitsee viisi peruskoulua. Peruskouluista Tammelan koulukeskus antaa opetusta luokille 1–9. Seuraavat koulut tarjoavat opetusta ainoastaan luokille 1–6:^[21]

• Myllykylän koulu
• Portaan koulu
• Riihivalkaman koulu
• Teuron koulu.

Tammelan lukiolaisista suurin osa opiskelee Forssan yhteislyseossa.^[22]

Tammela kutsuu itseään Suomen Hakkapeliittapitäjäksi, koska 30-vuotisen sodan aikana suhteellisesti eniten hakkapeliittoja otettiin juuri Tammelasta.

Tammelan alueella on seitsemän kohdetta, jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Ne ovat Hämeen härkätie (Tammelassa yhdystiet 2802 ja 2824), Korteniemen metsänvartijan tila, Mustialan maanviljelysopisto, Saaren kartano ja Saaren kansanpuisto, Tammelan kirkko sekä Teuron ja Torron kylät.^[23]

Tammelan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Tammelan murre muodostaa alaryhmän yhdessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kanssa.^[24]

Tammelan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla veripalttu, ryynimakkara ja mämmi.^[25]

Tammelan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävimmät kohteet on Liesjärven kansallispuisto, jossa sijaitsee myös Korteniemen perinnetila, Torronsuon kansallispuisto sekä Saaren kansanpuisto. Muita Tammelan alueen kohteita ovat muun muassa Ruostejärven virkistysalue.^[26]

Tammelan alueen luontoreittejä ovat Hämeen Ilvesreitti, Hyypiön reitti, Kyynäräharju–Savilahti ja yhdysreitti Korteniemen suuntaan, Pohjantikan kierros, Ahonnokan luontopolku ja Punatulkun kierros, Kaksvetisen kierros ja esteetön reitti, Kiljamon polut ja rengasreitti, Pippurinsuon kierros skeä yhdysreitti Piippurinsuon kierroksen, Saaren kansanpuisotn ja Eerikkilän välillä.^[26]

Nykyisen Tammelan historiallisia kyliä ovat:

Näiden lisäksi nykyisen Tammelan kyliä ovat Heinu, Iittala, Kotkajärvi, Kutinen, Orjanhirsi, Sauvala ja Taljala. Näistä pääosaltaan Kalvolaan kuuluvista kylien takamaista pieniä osia tuli kuulumaan Tammelaan, kun Kalvolassa Tammelan rajalla sijainneen Patakankaan koulupiirin alue liitettiin vuonna 1956 Kalvolasta Tammelaan.

Vuonna 2008 perustettiin Tammelan kylät ry, jonka tehtävänä on toimia kylätoimintayhdistysten yhteistyöfoorumina, kylä- ja asukas- toiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana, sekä kotiseututyön edistäjänä Tammelan kunnan alueella.^[27]

Vuoden 2017 lopussa Tammelassa oli 6 155 asukasta, joista 3 053 asui taajamissa, 3 066 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tammelan taajama-aste on 49,9 %.^[28] Tammelan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:^[29]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Tammelan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Forssan keskustaajaman kanssa.^[29]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tammelassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[30]

• Tammelan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tammelan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[31]

• Luettelo Tammelan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tammela.

• Tammelan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Tammelan avainluvut