Kuningas New Yorkissa (A King in New York) on Charlie Chaplinin ohjaama komediaelokuva vuodelta 1957, viimeinen, jossa hän näytteli itse pääroolia.
Elokuva on poliittinen satiiri, joka tekee pilkkaa erityisesti Yhdysvaltojen senaikaisesta politiikasta. Chaplin tuotti elokuvan Euroopassa vuonna 1957, sen jälkeen kun Yhdysvallat (oikeusministerinä James McGranery) oli karkottanut hänet maasta poliittisista syistä vuonna 1952.[1]
Elokuvan vastaanotto oli ristiriitainen. Toisaalta on väitetty, että se ei yllä Chaplinin nuoruudentöiden tasolle ja että syyte kommunismin ihannoinnista musersi Chaplinin taiteellisen luomisvoiman. Elokuvan vastustus on johtunut ennen kaikkea sen yhteiskunnallisesta sisällöstä. Kyseessä on Peter von Baghin mukaan koko Chaplinin tuotannon purevin iva amerikkalaista elämänmuotoa kohtaan: "hän satirisoi siinä USAssa vallitsevia ilmiöketjuja, jotka ovat fasismin sukuisia".[2]
Baghin mukaan Yhdysvaltojen 1950-luvun poliittista ilmapiiriä kuvatessaan "Chaplin onnistui ainoana 1950-luvun ohjaajana käsittelemään yhteiskunnallisen trauman koko yhtälöä"[3].
Amerikkalaiset levittäjät boikotoivat elokuvaa tehokkaasti, eivätkä isot yhtiöt myöskään Englannissa ja Ranskassa suostuneet levittämään filmiä, vaan levitys jäi pienten tahojen tehtäväksi[4]. Vuonna 1957 valmistuneen elokuvan ensiesitys Yhdysvalloissa oli vasta 1973.[5]
Juoni
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Päähenkilönä on Chaplinin itsensä esittämä Estrovian kuningas Igor Shahdov, joka on paennut vallankumouksen jälkeen maasta. Hänen syytetään lähteneen valtionkassa mukanaan. Koko valtionkassan on kuitenkin varastanut Estrovian pääministeri, ja Shahdov on joutua New Yorkissa puille paljaille. Television mainostoimittaja Ann Kay (Dawn Addams) saa kuitenkin houkutelluksi Shahdovin tekemään televisiomainoksia. Shahdov viedään tutustumaan myös amerikkalaiseen kouluun, jossa hän tapaa pikkuvanhan Rupert MacAbeen (roolissa Chaplinin oma poika Michael Chaplin). Rupertin vanhempia syytetään kommunisteiksi, ja kun Rupert itse myöhemmin viedään kuulusteluun, hänet painostetaan ilmiantamaan vanhempiensa ystävät, jotta vanhemmat vapautuisivat vankilasta. Tämä musertaa Rupertin itseluottamuksen. Myös Shahdov joutuu antiamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean kuulusteluun, jolloin hän häpäisee koko komitean kastelemalla sen vahingossa palovesiletkulla. Shahdov on New Yorkin ympäristössä täydellisen vieras. Hänelle paljastuu, miten ihmisen yksityisyyttä urkitaan ja se tehdään julkiseksi, miten koko yhteiskunta on keinotekoinen ja läpikotaisin kaupallinen. Lopulta Shahdov päättää palata Eurooppaan.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Lähteet
