La Tènen kulttuurin alkuperäinen alue (keltainen) ja kelttiläisten väestöjen levintä laajimmillaan (punaruskea)Brittiläinen La Tènen kulttuuria edustavan pronssipeilin kääntöpuoli ajanlaskun alun tienoilta
La Tènen kulttuuri oli Euroopassa noin vuosina 500 eaa. – 50 eaa. vaikuttanut rautakautinen kulttuuri, jolla lienee ollut vahva yhteys kelttiläistä kieltä puhuneisiin väestöihin.[1] Kaikki La Tènen piirissä eläneet ihmiset eivät kuitenkaan ehkä olleet kelttejä, eivätkä kaikki keltit kuuluneet La Tènen kulttuurin alueeseen.[2]
La Tènen kulttuuria edelsi Hallstattin kulttuuri, joka alkoi muuttua La Tènen kulttuuriksi vuoden 500 eaa. jälkeen.[3] La Tènen ydinalue kattoi 400-luvulla eaa. Itä-Ranskan, Etelä-Saksan, Itävallan ja Sveitsin, mistä se levisi muualle Eurooppaan kuten Britteinsaarille, Pojoen laaksoon ja Keski-Turkkiin. La Tènen keltit hyökkäilivät Välimeren alueen korkeakulttuurien kimppuun ryöstäen Rooman 390 eaa. ja kreikkalaisen Delfoin 279 eaa.[4]Iberian niemimaankeltiberit eivät kuitenkaan edustaneet La Tènen kulttuuria kuten muut mannerkelttiläiset kansat. Heidän kelttiläinen kielensäkin katosi jo varhain roomalaisvalloituksen myötä ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[5]
La Tènen kulttuuri on saanut nimensä SveitsissäNeuchâtelinjärven pohjoispäässä nykyisen La Tènen kunnan alueella vuonna 1857 tehtyjen löytöjen perusteella[6]. Arkeologi Hans Hildebrand esitti 1872, että löydöt olivat peräisin esiroomalaiselta aikakaudelta ja myöhemmältä ajalta kuin aiemmin löydetty Hallstattin kulttuuri. Alueelta löydettiin vuoteen 1917 jatkuneissa kaivauksissa kaikkiaan 166 miekkaa, 269 keihäänkärkeä, 29 kilpeä, 382 solkea sekä monenlaisia muita esineitä ja työkaluja.[7]
La Tènen kulttuuria edeltänyt Hallstattin taide koostui yksinkertaisista geometrisista kuvioista kuten suorista ja sahalaitaisista raidoista ja ympyröistä. Ihmishahmot olivat hyvin karkein reunaviivoin kuvattuja. La Tène -kulttuurin taide oli hienostuneempaa, ja muilta kansoilta saaduista vaikutteista kehitettiin omaleimaista tyyliä. Kuviot muuttuivat monipuolisemmiksi, ja etenkin kaarevia muotoja suosittiin. Ihmis- ja eläinkasvoja keltit kaiversivat etenkin viinikannujen kahvoihin.[8]
.jpg)
