Suomalainen metodismi on suomalainen vapaakirkollinen liike. Metodistisina kirkkokuntina Suomessa toimivat suomenkielinen Suomen metodistikirkko sekä ruotsinkielinen Finlands svenska metodistkyrka. Kirkkoihin kuuluu yhteensä noin 20 seurakuntaa ja noin 2 000 jäsentä. Kannatuksen painopiste on ruotsinkielisen väestön keskuudessa ja Suomen rannikkokaupungeissa.[1][2][3]
Metodistikirkon oppi pohjautuu Raamattuun ja Apostoliseen uskontunnustukseen. Ohjeellisia ovat myös John Wesleyn 25 uskonartiklaa vuodelta 1784 sekä Metodistikirkon oppi ja kirkkojärjestys. Metodistikirkko hyväksyy myös kaikki kolme vanhaa ekumeenista uskontunnustusta. Metodistikirkko hyväksyy lapsikasteen mutta korostaa persoonallisesti koetun uudestisyntymisen merkitystä ja sen jälkeen tapahtuvaa pyhityselämää.[4]
Historia
Ensimmäiset merkit metodismista ovat Vaasan seudulta kesältä 1859, jolloin New Yorkin Bethel-laivan herätyksen osallistunut Gustaf Lervik saarnasi seudulla. Saarnaamisesta syntyi herätys, mutta liikkeen kohtaaman vastustuksen Lervik luopui saarnaamisesta. Niin ikään Bethel-laivalle osallistuneet Gustaf Bärnlund ja Wilhelm Bärnlund järjestivät herätyskokouksia Kristiinankaupungissa vuodesta 1866 lähtien. Metodistien toiminnan painopiste oli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Metodismi levisi erityisesti, kun ruotsalainen metodistisaarnaaja Karl Johan Lindborg aloitti toimintansa vuonna 1880. Suomen ensimmäinen metodistiseurakunta perustettiin Vaasaan vuonna 1881. Seuraavana vuonna vihittiin käyttöön kappeli Kristiinankaupungissa, joka sai oman seurakuntansa vuonna 1886.[5]
Vuonna 1882 Lindborg jatkoi toimintaansa Kokkolassa, joka sai oman seurakuntansa vuonna 1883 ja kirkon vuonna 1890. Kokkolan seurakunta johti herätystä myös ympäröivällä maaseudulla ja siitä tuli emäseurakunta Oulun ja vuonna 1904 perustetulle Pietarsaaren metodistiseurakunnille. Vuosisadan vaihteessa Vaasan seurakunnasta muodostui metodismin suurin ja eläväisin seurakunta. Samoihin aikoihin kannatus laajeni suomenkilisten keskuuteen ja Sisä-Suomen kaupunekihin ja teollisuusyhdyskuntiin.[5][1]
Vuonna 1911 Suomen metodistit irtaantuivat Ruotsin metodistikirkosta ja perustivat ovat Vuosikonferenssin. Vuonna 1925 perustetettiin uskonnonvapauslain mukainen Suomen Metodistikirkko sekä vastaavasti ruotsinkielinen Finlands svenska metodistkyrka.[1]
Jäsenet
Suomen metodistiseurakunnat kartalla.
Suomessa toimivia metodistikirkkoja ovat Suomen Metodistikirkko sekä ruotsinkielinen osasto Finlands svenska metodistkyrka. Kirkkoihin kuuluu yhteensä noin 20 seurakuntaa. Kannatuksen painopiste on ruotsinkielisen väestön keskuudessa ja Suomen rannikkokaupungeissa.[1]
Metodismin ensimmäiset vaikutteet tulivat englantilaisen saarnaajan George Scottin toiminnasta sekä amerikasta kotiutuneilta merimiehiltä. Aluksi metodistien piirissä käytettiin yksinomaan ruotsinkielistä laulukirjaa. Ensimmäinen suomenkielinen metodistinen laulukokoelma, Rauhansäveliä ilmestyi vuonna 1894. Kokoelma sisälsi 386 laulua.[6]
