Uskonto Lahdessa

Tämä artikkeli käsittelee Lahden uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Lahden kaupungissa 60,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 36,5 prosenttia väestöstä.^[1]

Lahdessa toimii viisi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Mikkelin hiippakunnan alaiseen Päijät-Hämeen rovastikuntaan. Lahdessa toimivia seurakuntia ovat Keski-Lahden seurakunta, Launeen seurakunta, Joutjärven seurakunta, Salpausselän seurakunta sekä Nastolan seurakunta.^[2] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Lahden seurakuntayhtymän.^[3]

Herätysliikkeistä erityisesti esikoislestadiolaisuus on voimakasta Lahden seudulla. Lahti on esikoislestadiolaisen liikkeen keskuspaikka.^{[4] [5]} Esikoislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimii Esikoislestadiolaiset, jonka rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla, sekä kotipaikkaansa Lahdessa pitävä Esikoiset, jonka keskeinen toimintakeskus on Liipolan seurakuntakeskus.^[6][7] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimii Lahden Rauhanyhdistys.^[8]

Lahti on myös evankelioivan herätyskristillisyyden voimakasta tukialuetta. Lahdessa vaikuttaa myös evankelinen herätysliike.^[4] Viidennen herätysliikkeen piirissä Lahti toimii Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Lahdessa oma Lähetyskoti.^[9] Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Lahdessa Lutherin kirkossa.^[10] Herännäisyyden piirissä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Lahden seudun paikallisosasto.^[11]

Helluntailaisuuden piirissä Lahdessa toimii Lahden helluntaiseurakunta, joka on yksi helluntailiikkeen suurista seurakunnista. Lisäksi Lahdessa toimii myös Nastolan helluntaiseurakunta. Lahti muodostui helluntailiikkeen Etelä-Hämeen keskukseksi 1920-luvulla. Lahden helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1926. Lahdessa vietettiin ensimmäiset helluntailiikkeen valtakunnalliset kesäjuhlat vuonna 1939. Seurakunnan helluntaikirkko rakennettiin vuonna 1972. Helluntaiseurakuntaan kuului 1980-luvun puolivälissä vajaat 2 000 henkilöä.^[12][13]

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Lahti kuuluu Kouvolassa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Ursulan katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää toimintaa Lahdessa säännöllisesti Launeen kirkossa.^[14]

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Lahti kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen.^[15] Ortodoksisella seurakunnalla on Lahdessa vuonna 1955 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kirkon suunnittelija on arkkitehti Toivo Paatela.^[16]

Lahdessa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Lahti on isännöinyt evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuosina 1969 ja 2014, herännäisten valtakunnallisia Herättäjuhlia kahdesti vuosina 1953 ja 2007 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1968 ja 2010.^[17][18][19] Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Lahdessa viisi kertaa vuosina 1978, 1983, 1987, 1993 sekä 1997.^[20]