Kirkolla on Suomessa kaksi vaarnaa ja kolme piiriä. Vaarna on kirkon itsenäinen hallinnollinen yksikkö, joka koostuu noin kymmenestä seurakunnasta. Myös piiri käsittää useita seurakuntia. Piiristä voi tulla itsenäinen vaarna siinä vaiheessa, kun alueen jäsenmäärä ylittää noin 1 500.[5][6]
Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat Suomeen 1860-luvulla, ja ensimmäinen seurakunta perustettiin Vaasaan vuonna 1876. Alkuun seurakunnan toiminta oli aktiivista, mutta laantui muutaman vuoden kuluttua. Toiminta keskittyi myöhemmin Pietarsaaren ympäristöön, missä se jatkui ajoittain vilkkaana aina 1940-luvulle asti. Vuonna 1947 Suomessa perustettiin oma lähetyskenttä, ja kirkko rekisteröitiin viralliseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 1948.[7] Samana vuonna vihittiin myös ensimmäinen kirkkorakennus. Mormonin kirja suomennettiin vuonna 1954.[6]
Kirkon historiaan kuuluu merkittävästi myös vuosina 1948–1955 tehty projekti, jossa mikrofilmatiin Suomen evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja vuoteen 1860 saakka. Tämä massiivinen dokumentointipyrkimys käsitti noin 10 miljoonaa aukeamaa ja auttoi säilyttämään tärkeitä historiallisia tietoja.[6] 1980-luvulla kirkon yhdyskuntajärjestykseen tehtiin lisäyksiä, jotka korostivat sen kristillisiä juuria.[7]
Kirkon jäsenet hyväksyvät Suomen yhteiskuntajärjestyksen ja osallistuvat aktiivisesti muun muassa asepalvelukseen. Suomessa toimii kerrallaan 80-100 pääosin amerikkalaista lähetyssaarnaajaa, ja vuosittain 20-30 suomalaista nuorta osallistuu lähetystyöhön ulkomailla. Poliittisesti kirkon jäsenet edustavat Suomen yleistä poliittista kirjoa. Kirkon toiminnassa korostuvat tyypillisesti amerikkalaiset kristillisyyden piirteet, kuten viikoittainen kirkossakäynti ja maallikkoaktiivisuus, mutta se pyrkii kunnioittamaan kunkin maan kansallisia erityispiirteitä.[7]
Lähteet
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo. (2. painos) Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-27265-5
Viitteet
↑ abTietoa meistäMyöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko Suomessa. Viitattu 30.4.2024.
Ollila, Maria: Käsin kopioinnista mormonien rahoittamaan mikrofilmaukseen: suomalaisten kirkonkirjojen jäljennystyö 1924–1955. (Yleisen kirkkohistorian pro gradu -tutkielma) Helsingin yliopisto, 2003.
Rinne, Anna-Liisa: Kristuksen kirkko Suomessa: kertomus Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon juurtumisesta tähän maahan. Turku: [omakustanne], 1985.
Östman, Kim: Mormonismin tutkimus Suomessa: kirjallisuutta, tutkimusideoita ja lähteitä. Uskonnontutkija – Religionsforskaren, 2006, nro 2.
Östman, Kim: The Introduction of Mormonism to Finnish Society, 1840–1900. Turku: Åbo Akademi University Press, 2010.
Östman, Kim: ”Mormonit suomalaisessa yhteiskunnassa”, Monien uskontojen ja katsomusten Suomi, s. 138-147. (Toim. Illman, Ruth & Ketola, Kimmo & Latvio, Riitta & Sohlberg, Jussi. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48) Kirkon tutkimuskeskus, 2017. ISBN 978-951-693-359-0Teoksen verkkoversio (pdf).
