Ravintola

Ravintola on yritys, jossa tarjotaan maksusta ruokaa, juomaa tai useimmiten molempia. Maailmassa on arvioitu olevan nykyään yli 15 miljoonaa ravintolaa. Yleisimmin niitä on Japanissa, 91 ravintolaa 10 000 ihmistä kohden; Suomessa vastaava suhde on 18. ^[1]

Viime vuosikymmeninä ravintolaruoan tilaus ja kotiinkuljetus on yleistynyt ja useita kuljetusyrityksiä on syntynyt sitä varten. Suomessa toimii noin 5 000 ruokalähettiä (2020). Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt ravintolaruoan kotiin tilaamista.^[2]

Esihistoriallisissa sekä eräissä nykyajan alkuperäiskansojen kyläyhteisöissä on kokoonnuttu syömään yhdessä ruokaa, jota on valmistettu yhteisön jäsenten hankkimista ruoka-aineksista. Asutustaajamakulttuureissa on ollut antiikin sivilisaatioista lähtien työväestön yhteisiä ruokailupaikkoja. Niissä on tyypillisesti tehty tiettyä ruokaa suuret määrät kerralla. Mesopotamiasta löydettiin 3000 eaa. suuria määriä keraamisia lautasia, joihin oli merkitty nuolenpääkirjoituksella teksti 'syömistä varten'. Antiikin Roomassa oli thermopoliumeiksi kutsuttuja lämpimän ruoan myyntipaikkoja, joista ohikulkijat ostivat valmisruokaa syötäväksi. Vaikutusvaltaisissa hallinto- ja yhteiskuntapiireissä on järjestetty antiikin ajoista lähtien ruokailu-, keskustelu- ja viihdetilaisuuksia, jotka ovat osin osallistujien kustantamia.^[3]

Varsinaisten ravintoloiden yleistyminen alkoi maailman ensimmäisissä miljoonakaupungeissa Hangzhoussa ja Kaifengissa Kiinassa myöhäisintään 1000-luvulla jaa. Valtaan nousseen Song-dynastian vapaamielisyys mahdollisti sosiaalisemman elämäntavan: ihmisiä liikkui etnisine vaikutteineen ja kauppiaat perustivat teepuoteja, baareja ja ravintoloita, jopa ravintolalaivoja. Ruokalistat, ruokalajit ja tarjoilija-ammattikunta syntyivät. Euroopassa oli siellä täällä joitakin kestikievari-tyyppisiä ravintoloita keskiajalta lähtien, mutta varsinainen ruokaravintoloiden synty käynnistyi Ranskan suuren vallankumouksen lähetessä 1700-luvun lopun Pariisissa ja muualla Ranskassa. Syntyi uutta sosiaalista ja poliittista elämää, jolle ravintolat olivat oivia paikkoja. Siihen asti myös ruoanvalmistajien killoilla oli toimintareviirioikeuksiaan, eli leipä piti ostaa leipäkojusta, liha lihakojusta ja viini viinikojusta - kunnes ravintolatoiminnan synty mursi kiltojen reviirit. Vallankumouksen jälkeen Pariisin ravintoloiden määrä viisinkertaistui kymmenen vuoden aikana. Lähi-idän suurilla basaarialueilla on myös ollut vuosisatoja ravintolamaisia ruokailupaikkoja.^[4][5][6]

Nyky-Suomen alueella kestikievaritoiminta vilkastui Ruotsi-Suomen kestikievariasetuksen 1649 pohjalta. Kestikievarit olivat majoitus- ja ateriapaikkoja matkaajille kuten hevosmiehille. Muutamia kestikievareita on säilynyt nykyaikaan, kuten Pirkanmaan Juupajoella 1778 toimintansa aloittanut Kallenaution kestikievari.^lähde?

Perinteiset teet ja maitopohjaiset juomat kuten jogurttijuomat ovat laajalti käytössä ravintolaruokailuissa. Oluita ja simoja on valmistettu joka puolella maailmaa. Viinien valmistus on lähtöisin Lähi-idästä, kuten myös väkevien alkoholijuomien valmistus, sillä kemiallinen tislaaminen ilmeisesti tunnettiin jo Babyloniassa 1 200 vuotta eaa.^[7] Väkevän alkoholin kemiallisen tislauksen taito levisi arabitiedemiesten kautta muun muassa Välimeren kautta luostarimunkeille ja sitten muullekin maailmalle^lähde?. Nykyään valmistetaan myös laadukkaita alkoholittomia oluita ja viinejä^lähde?.

Suomen ravintolatoiminnan historiaan voi tutustua kirjallisuuden avulla ^{[8] [9]} sekä Helsingissä Ravintola- ja hotellimuseossa^[10].

Vielä 1960- ja 1970-lukujen Suomessa naiset eivät yleisesti päässeet yksin ravintolaan ilman miespuolista seuraa. Käytäntö ei tosin perustunut lakiin, vaan oli osa ravintoloiden tapakulttuuria. Vuonna 1970 nainen saatettiin päästää ravintolaan syömään yksin; niin kutsuttuihin tanssiravintoloihin pääsy oli kuitenkin edelleen kielletty, jos mukana ei ollut miesseuraa. Muutos tapahtui vasta noin vuoden 1977 aikoihin: vaikka jo vuodesta 1952 oli ollut olemassa yksi naiset hyväksyvä ravintola, se oli poikkeus jota pidettiin huonomaineisena^{[11] [12]}.

Ruokaravintola on ravintola, johon asiakas tulee ruokailemaan. Ruokaravintoloiden taso ja tarjolla olevien ruokien alkuperämaa ja tyyli vaihtelevat, jolloin puhutaan esimerkiksi kiinalaisesta ravintolasta, buffetravintolasta tai lounasravintolasta. Lounasravintolassa ei välttämättä ole alkoholitarjoilua.^lähde?

Pikaruokala on ravintola, jossa tarjoilu keskittyy pikaruokaan ja virvoitusjuomiin, eikä siellä yleensä tarjoilla alkoholia. On monia tunnettuja kansainvälisiä pikaruokaravintolabrändejä, kuten McDonald's, Burger King, KFC ja Subway. Myös grillikioskeja voidaan pitää pikaruokaravintoloina. Ravintolaruokailun lisäksi pikaruokaravintoloista voi yleensä hakea ruokaa mukaan (take away), joskus myös autokaistan kautta.^lähde?

Kellariravintola on katutason alapuolelle tai kellariin rakennettu ravintola, jossa seinät on usein rakennettu punaisista tiilistä ja katto voi olla holvin muotoinen. Kellariravintolat ovat usein persoonallisia, suuriin ketjuihin kuulumattomia ravintoloita, joilla on yksilöllinen pysyvä sisustuksensa.^lähde?

Teatteriravintola on ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen ruokaravintolan tiloissa mahdollisuuden nauttia samanaikaisesti laulu-, näytelmä- ja muista viihde-esityksistä.^lähde?

Tanssiravintola on ravintola, joka muistuttaa enemmän yökerhoa kuin ruokaravintolaa. Tarjolla on virvokkeita ja alkoholijuomia sekä tanssilattia asiakkaille. Ruokatarjoilu vaihtelee ravintoloittain.^lähde?

Baari on pienehkö ravintola tai osa ruokaravintolaa, jossa on usein kahvilapalveluita ja alkoholitarjoilua. Hotellien auloissa olevia kahviloita tai ravintoloita sekä huoltoasemilla olevia kahviloita kutsutaan myös baareiksi. Ruokaravintolan baari on paikka, jossa asiakkaat odottavat pöytiin pääsyä.^lähde?

Pub on pieni ravintola, jossa tarjoilu keskittyy oluisiin ja muihin alkoholijuomiin. Ruokaa on harvoin tarjolla.^lähde?

Yökerho tai klubi on läheinen sukulainen tanssiravintolalle. Nimensä mukaisesti yöaikana ravinnon sijaan tarjoilu painottuu viihteeseen sekä virvokkeisiin ja alkoholijuomiin. Joissakin yökerhoissa on tarjolla yksinkertaisia ruoka-annoksia. Yökerhot avautuvat usein myöhään illalla tai yöllä ja ovat avoinna klo 04:00:ään.^lähde?

Yksityisklubi on ravintola, jonka asiakaskunta on rajattu. Rajoittavana tekijänä voi olla esimerkiksi kallis jäsenkortti, joka myönnetään vain halutuille henkilöille.^lähde?

Anniskeluravintola on ravintola- tai baaritila, jossa yritys saa luvallisesti myydä alkoholipitoisia juomia. Suomessa aiemmin, muun muassa kieltolain aikana, ravintoloissa ei välttämättä ollut anniskeluoikeuksia, mutta nykyään lähes kaikki ravintolat lounas- ja pikaruokaravintoloita lukuun ottamatta mielletään alkoholijuomien anniskelupaikoiksi. Ulkomailla ravintola-anniskelun luvanvaraisuus vaihtelee kunkin maan lainsäädännön mukaan.^lähde?

Alkoholitarjoilu eli anniskelu ja sen mainonta on luvanvaraista ja alkoholilain ohjaamaa. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen; aiemmin^milloin? lupia myönsivät lääninhallitus sekä sosiaali- ja terveysministeriö.^[13] Jokaisella anniskeluravintolalla pitää olla nk. vastaava hoitaja, joka täyttää lupaviranomaisen asettamat kelpoisuusehdot. Lisäksi ravintolatoimintaan tarvitaan mm. terveysviranomaisen (yleensä kunnan tai kaupungin ympäristökeskuksen) lupa: tilan, jossa toimintaa harjoitetaan, pitää olla hyväksytty elintarvikehuoneistoksi.^[14]

Alkoholijuomien anniskelu alle 18-vuotiaalle tai päihtyneelle on kielletty. Alaikäisten oleskelua anniskeluravintolassa laki ei kiellä, mutta anniskeluravintola saa vapaasti asettaa ikärajan sinne pääsyyn. Päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan.^lähde?

Vuoden 2018 maaliskuussa astui voimaan uusi alkoholilaki, joka väljensi alkoholijuomien anniskelumääräyksiä. Vuoteen 2018 asti alkoholitarjoilu jaettiin kolmeen luokkaan (suluissa puhekielen ilmaisut):^[15]

• Käymisteitse valmistetut enintään 4,7% etyylialkoholia sisältävät juomat (keskiolut-lupa, C)
• Miedot, enintään 22% etyylialkoholia (väkevät viinit, B)
• Enintään 80% etyylialkoholia (A-lupa)

Ravintoloiden A- ja B-oikeudet poistuivat 2018 ja ravintolat saavat itse päättää juomavalikoimistaan. Samoin ravintoloiden aukioloajat vapautettiin kokonaan, mutta tarjoilua niissä saa olla vain 04:ään saakka. Ravintoloille tuli myös alkoholijuomien ulosmyyntioikeus ja happy hour-jaksoja sai jälleen mainostaa vapaasti ravintoloiden ulkopuolella. Festivaalien ravintoloiden anniskelualueiden aitaukset myös poistuivat ja 16-vuotiaat saivat oikeuden anniskella alkoholijuomia vuorovastaavan valvonnan alaisena.^[16]

Alkoholijuomaa sai vuoden 2018 maaliskuuhun saakka anniskella asiakkaille laillisesti vain yhden annoksen kerrallaan, paitsi ruokailun yhteydessä, sekä seurueelle pulloittain tai myyntipakkauksittain. Vuodesta 2018 lähtien juoman toiselle tilannut saa myös viedä juoma-annoksen pöytään. Omien alkoholijuomien nauttiminen anniskelupaikassa on kielletty^lähde?, samoin anniskellun alkoholijuoman vieminen pois anniskelualueelta (vuoden 2018 maaliskuuhun saakka)^selvennä. Anniskelupaikassa tulee aina olla riittävä valikoima mietoja alkoholijuomia sekä kohtuuhintaisia alkoholittomia juomia.^[15]

Aiemmin^milloin? alkoholijuomia sai anniskella ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää.^lähde?

Maailmalla jo pidempään ja Suomessakin kasvava trendinä ovat alkoholittomat ja päihteettömät ravintolat, baarit, tanssiklubit ja yökerhot. Monissa baareissa ja yökerhoissa Suomessakin on jo näkyvästi esillä alkoholittomien juomien listat, laadukkaine valikoimineen, myös alkoholittomin oluin ja viinein, sekä alkoholittomine mocktail-drinkkeineen ^{[17] [18]}.

Mocktailien, eli alkoholittomien cocktailien innovointi on suosittu trendi ^{[19] [20]}.

Helsingissä käynnistyi raivoraitis-käännösnimetty Sober Furious tanssiklubi-ravintolatoiminta vuoden 2022 alusta^[21].

Eri puolilla maailmaa on monia, hyvin pitkään jo toimineita ravintoloita.^{[22] [23]} Ne eivät toki ole maailman varhaisimpia ravintoloita, mutta jatkaneet toimintaansa (mahdollisesti liiketilapaikkaa vaihtaenkin) nykypäiviin asti. On myös koottu karttalistaus maanosittain, vanhoista, yhä toimivista ravintoloista.^[24]

• Ma Yu Ching’s Bucket Chicken House, Kaifeng, Henan, Kiina, 1153-
• Zum Franziskaner, Tukholma, Ruotsi, 1421-
• Honke Owariya, Kioto, Japani, 1465-, jossa Japanin kuninkaallisestkin käyvät syömässä Kioton vierailuillaan.
• La Tour d’Argent, Pariisi, Ranska, 1582-
• White Horse Tavern, Newport, Rhode Island, Yhdysvallat, 1673-
• Sobrino de Botín, Madrid, Espanja, 1725-
• Antica Pizzeria Port Alba, Napoli, Italia, 1738
• Sean's Bar, Westmeath, Irlanti, 900- (väitetään olevan maailman vanhin yhä toimiva baari-taverna)
• Kallenaution kestikievari, Juupajoki, Pirkanmaa, Suomi, kestikievarina 1778-1881, majatalona 1920–1928 ja kestikievarimuseo-kahvilana 1958-
• Ravintola Kappeli, Helsinki, Suomi, 1867-

• Restaurant, Andy Warhol, 1965
• Le Grand Restaurant, de Jacques Besnard, 1966
• Nude Restaurant, Andy Warhol, 1967
• Playtime Jacques Tati, 1967
• Alice's Restaurant, Arthur Penn, 1969
• L'Aile ou la Cuisse, Claude Zidi, 1976
• Garçon !, Claude Sautet, 1983
• À table, Stanley Tucci, 1996
• Cuisine américaine, Jean-Yves Pitoun, 1998
• Restaurant, Eric Bross, 1998
• Ratatouille, Brad Bird, 2007
• Le Goût de la vie, Scott Hicks, 2007
• Délicieux, Éric Besnard, 2021

• Kestikievarit Suomessa 1600-luvulta ja osin jo 1300-luvulta lähtien.
• Baari
• Bistro
• Jäätelöbaari
• Kahvila
• Kansankeittiö
• Majatalo
• Muonituskeskus
• Pizzeria
• Ravintolalaiva
• Ravintolavaunu
• Ruokakulttuuri
• Sikaribaari
• Yökerho
• Kieltolaki, 1919-1932 alkoholijuomien valmistus- ja myyntikielto Suomessa.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ravintola.

• Anniskeluravintolat Suomessa vuoden 1977 lopussa (PDF), Alkoholipolitiikka-lehden 1/1978 liite
• Eurooppa saa kiittää korkeasta ravintolakulttuuristaan Ranskan vallankumousta, Kuva, 31.08.1938, nro 18, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot