Aluksi 12 joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan 6 parasta joukkuetta pelaavat sitten keskenään yksinkertaisen mestaruussarjan, jonka jälkeen paras on sen kauden mestari. Loput kuusi pelaavat keskenään yksinkertaisen haastajasarjan, jonka viimeinen putoaa alemmalle sarjatasolle Ykkösliigaan.
Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1908, ja sarjamuotoisesti mestaruudesta on pelattu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuodesta 1930 lähtien.[1] Vuonna 1989 perustettiin Palloliitosta erillinen seurajohtoinen organisaatio, joka otti hallinnoitavakseen korkeimman sarjatason. Liiga korvasi SM-sarjan, ja sen ensimmäinen kausi oli 1990, jolloin sen nimi oli Futisliiga. Liigan avauskierros pelattiin 29. huhtikuuta1990. Kaudesta 1992 lähtien se on tunnettu nimellä Veikkausliiga pääyhteistyökumppani Veikkauksen mukaan.[2]
Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi 2006 pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella Allianssin liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina 1991–1992, 2000–2001 ja uudelleen vuodesta 2011 alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta.[1][3]
Liigassa on pelannut vuosina 1990–2014 yhteensä 38 eri seuraa,[4] joista ainoastaan HJK on pelannut sarjassa jokaisena kautena. HJK:lla on myös eniten mestaruuksia (14) ja peräkkäisiä mestaruuksia (kuusi kausina 2009–2014). Yhteensä mestaruuden on voittanut kahdeksan eri seuraa.[1][3]
Sarjajärjestelmä
Veikkausliigassa on kaudella 2024 12 joukkuetta. Liigassa ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden pisteen. [5]
Liigan mestari pääsee Mestarien liigan karsintojen toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi sijoittunut ja eurolopputurnauksen voittanut joukkue pääsevät Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu Ykkösliigaan ja toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittanutta joukkuetta vastaan kaksiosaisessa liigakarsinnassa.[5]
Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.[6]
Mikäli sarjan päätyttyä joukkueet ovat tasoissa, paremmuuden ratkaisee:
a) Maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus.
b) Tehtyjen maalien lukumäärä.
c) Kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet, 2) maaliero, 3) tehdyt maalit.
d) Jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.
Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- ja vieraskentällä) runkosarjan. Runkosarja kestää huhtikuusta syyskuuhun.[5]
Mestaruus- ja haastajasarjat
Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pelaavat yksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- tai vieraskentällä) mestaruussarjan. Kuusi heikoiten sijoittunutta joukkuetta taas pelaavat yksinkertaisen haastajasarjan. Mestaruus- ja haastajasarjat pelataan syys-lokakuussa.
Mestaruussarjan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue on Veikkausliigan mestari. Haastajasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue tippuu Ykkösliigaan.[5]
Eurolopputurnaus
Mestaruussarjan sijoille 4.-6. sijoittuneet joukkueet sekä haastajasarjan 7. sijalle sijoittunut joukkue pelaavat loka- ja marraskuun vaihteessa eurolopputurnauksen. Ensimmäisellä kierroksella kohtaavat mestaruussarjan 4. ja haastajasarjan 7. sijoittuneet joukkueet (ottelu 1) sekä mestaruussarjan 5. ja 6. sijoittuneet joukkueet (ottelu 2).
Toisella kierroksella kohtaavat ottelun 1 ja ottelun 2 voittajat. Kotiedun saa joukkue, joka on sijoittunut korkeammalle loppusarjoissa.
Eurolopputurnausfinaalissa kohtaavat mestaruussarjan 3. sijoittunut joukkue ja toiselta kierrokselta jatkoon mennyt joukkue. Finaali on kaksiosainen siten, että ensimmäinen osa-ottelu pelataan toiselta kierrokselta jatkoon menneen joukkueen kotona ja toinen osa-ottelu mestaruussarjan pronssimitalistin kotona. Yhteismaalein finaalin voittanut joukkue saa paikan Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle.[5]
Hallinto
Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta.[7] Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa.[8] Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.
Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001).[2] Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.[6]
Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.[9]
Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.[10]
Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.[13]
2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas.[14] Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.[13]
Veikkausliigan kotimaan televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2015 Sanoma Media Finland, jonka Ruutu+-palvelussa näytetään kaikki Veikkausliiga-ottelut. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus käsittää kaudet 2023-2027. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sopimuksen arvo on kolme miljoonaa euroa.[16] Lisäksi liigan otteluita näytetään Ylen kanavilla, joka näyttää kaudessa 6-7 ottelua Nelonen Median kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.[17]
Veikkausliigan kansainväliset televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2023 lähtien saksalaistaustainen Onefootball-jalkapallomediayhtiö.[18] HS:n tietojen mukaan sopimuksena arvo on kaksi miljoonaa euroa.[19]
Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen,[20]Nelosen,[21]Urheilukanavan,[22]Canal+:n,[23]URHOtv:n[23] ja Kutosen[24] kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa.[25] Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa.[26] Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.[27]
Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.[14]
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Veikkausliigakentät. Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. Syy: On jonkun mielestä tähän artikkeliin turhaa ja tarpeetonta triviaa.
Ohessa on esitetty sijaintikunnittain kentät, joilla on pelattu Veikkausliigaottelu(ita) (suluissa päivä ja ottelupari ensimmäisestä kentällä pelatusta Veikkausliiga-ottelusta, lähteenä Veikkausliigan ottelutilastot 1990-2013[36]. 2014 alkaen tiedolle on esitetty erikseen lähde)
Uusin listan kentistä on Seinäjoen Jouppilanvuoren tekonurmi (ensimmäisen kerran 2014). Sitä edeltävät viimeisimmät uudet kentät olivat Turun urheilupuiston yläkenttä (ensimmäisen kerran 2013), Kouvolan keskuskenttä ja Turun Paavo Nurmi Stadion (molemmat vuonna 2012).
Helsingin kenttien historioita voi tarkastella paikallisista kartoista. Esim. vanhan ja uuden Pallokentän sijaintieroa voi vertailla ilmakuvista vuosilta 2001 ja 1988. [38]
Hämeenlinna: Kauriala (15.5.2002 FC Hämeenlinna-Inter)
Tilanne kauden 2022 jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448[42], vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490[43] (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä[36] kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl[44] + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia[44] + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).
- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)
29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0). [45]
26.10.2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3) [46]
21.8.2022 ottelu AC Oulu–FC Inter tulokseksi 0–3 (FC Interin vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0).
- vuoden 1990 pudotuspelien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).
Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).
Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.
1 OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin. 2Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin. 3 Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille. 4 Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee. 5 Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa. 6 TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä. 7 Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle. 8 MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle. 9
Honka jäi ilman liigalisenssiä kaudelle 2024 taloudellisista syistä. Liigapaikan sai liigakarsinnassa hävinnyt Gnistan.
↑ abMiettinen, Heikki: Pelttari vei jalkapalloliigan johdon etelästä pohjoiseen. Helsingin Sanomat, 24.11.1991, s. B 17. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
↑ abSulonen, Harri: Naantalilaisen Timo Iivosen patsas palasi kotikentilleen. Pallopiiri, 3.12.2008, nro 4/2008, s. 6. Turku: Suomen Palloliiton Turun piiri. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
a) Suomenmestaruuskilpailua ei pelattu ensimmäisen maailmansodan vuoksi. b) Mestaruussarjaa ei pelattu jatkosodan vuoksi. c) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1942). d) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1945). e) Karsintasarja on laskettu myöhemmin Mestaruussarjan 13. kaudeksi.