Hiitola

Hiitolan kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero	093
Perustettu
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	464 km²
– maa	423,2 km²
Väkiluku	8 265 ; (1939)
– väestötiheys	19,53 as./km²
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Hiitola on myös Karjalan tasavaltaan kuuluva kunta ja myyttinen hiisien asuinpaikka.

Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423,2 km² ja asukasluku 8 265 vuonna 1939. Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Hiitola voidaan laskea myös Karjalankannakseen kuuluvaksi^[2]. Karjalan tasavaltaan kuuluva osa muodostaa pääpiirteittäin Hiitolan maalaiskunnan. Hiitolan asemakylä on nykyään Hiitolan alueen keskus, kun entinen kirkonkylä on ollut neuvostoaikana sotilaskohde (Kulikovo), ja sen lakkauttamisen jälkeen on muuttunut siviilikyläksi. Hiitolan alue jakautuu Laatokan saariston rikkonaiseen maisemaan idässä ja asumattomaan erämaahan lännessä. Varsinaisesti asuttuja alueita ovat Asila, Pukinniemi, Tiurula ja Vaavoja sekä entinen Hömmön alue, jolle on annettu nimeksi Taunan tai Tounan. Kaikki muut entiset kylät ovat enimmäkseen autioituneet.

Neuvostoliitto pommitti Hiitolan asemakylää heti talvisodan sytyttyä Neuvostoliiton aloitteessa.

Hiitolan ortodoksinen väestö kuului Tiurulan ortodoksiseen seurakuntaan. Hiitolan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Keski- ja Pohjois-Satakunnan kuntiin: Ahlainen, Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Kullaa, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila. ^[3]

Kylät (1939)

Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola (kirkonkylä), Huiskonniemi, Hännilä, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Kylät, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala, Yläkokkola.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin.^[4]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hiitolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Hiitolan väestönkehitys 1880–1940
Vuosi			Asukkaita
1880			7 069
1890			6 371
1900			6 584
1910			7 276
1920			8 177
1930			8 598
1940			7 391
Lähde: Tilastokeskus.^[5]

Teollisuus

A. Ahlström Oy:n Pekonlahden saha
Myös muita sahoja ja tiilitehtaita
Kaksi voimalaitosta

Kuuluisia hiitolalaisia

Armas Alhava, Suojelupoliisin päällikkö, aiemmin Hiitolan nimismies
Jorma Eulenberger, energianeuvos
Eeva Kilpi, kirjailija
Juho Paksujalka, kansanedustaja
Anja Räsänen, näyttelijä
Martti Talvela, oopperalaulaja
Väinö Heikki Vainio, kirjailija

Lähteet

↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki. Paukkuvat Leo. Hiitolalaiset uusille asuinsijoille.
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla

Luovutettu Karjala – Hiitola
Hiitolan pitäjäsivut
Hiitola - Digiarkisto
Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko
osin	Bromarv \| Degerby \| Espoo \| Inkoo \| Kirkkonummi \| Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

[1] Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

[2] Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.

[3] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki. Paukkuvat Leo. Hiitolalaiset uusille asuinsijoille.

[kansakoulut1937-4] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[väkiluvut1880_1975-5] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]