Inarin kartta ja kyläkeskukset.Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä.Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa.Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa.Keskiyön aurinko Inarijärvellä.LemmenjokiKiilopään aluetta Saariselällä.Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola.Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005.Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon.
Inari (inarinsaameksiAanaar, koltansaameksiAanar, pohjoissaameksiAnár, ruots.Enare) on Suomenkunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 7 160 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 17 333,62 km2, josta 2 275,27 km2 on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 0,48 asukasta/km2. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta.[1] Inarin naapurikunnat ovat lounaassa Enontekiö, etelässä Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta. Inarin talous nojaa voimakkaasti elämystalouteen eri muodoissaan ja kuntakuva on turismin ja rajakaupan vuoksi kansainvälinen. Auto- ja rengastestaus ovat myös kunnan suurimpia elinkeinotoimialoja. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat edelleen erityisesti kulttuurisesti tärkeitä, mutta taloudellisesti niiden merkitys on vähentynyt vuosien saatossa. Inarissa kuvataan paljon myös erilaisia tv-sarjoja, lähinnä autoilua, mutta myös mm. suomalais-saksalainen Ivalo-rikostrillerisarja kuvattiin pääosin Inarissa.[7]
Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 3 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 39 km Inarin kirkonkylästä etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inarin kunnallisveroprosentti on Suomen alhaisimpia, 19 %. Inari tunnetaan taloudellisesti vahvana kuntana sekä kulttuurillisesti yhtenä Suomen monipuolisimmista kunnista. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta. Turismin vuoksi Inarin kuntakuva on erittäin kansainvälinen. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy vahvasti kunnan eri kylillä.
Kivi- ja pronssikauden väestöä pidetään tietynalaisina saamelaisten esivanhempina. Varsinaista saamelaiskulttuuria Inarissa edustavat Nukkumajoelta löydetyt muinaiset talvikylän paikat. Inarin saamelaisasutus tunnetaan asiakirjoista 1500-luvulta lähtien suurena Inarin lapinkylänä.[8]
Inarin lappalaiset olivat ns. metsälappalaisia, jotka muuttivat suhteellisen vakinaisesta talvikylästä kalastamaan mm. Inarin ja Muddusjärven rannoille. Kalastuksen ohella metsästettiin etenkin peuroja ja turkiseläimiä. Riekolla oli taloudellista merkitystä 1900-luvulle asti[8].
Saamelaisia verottivat jo keskiajalla kainulaiset, norjalaiset, karjalaiset ja birkarlit. Inarin lapinkylä joutui 1800-luvun alkuun asti maksamaan veroja niin Ruotsille, Venäjälle kuin Tanska-Norjalle. Saamelaiset kävivät kauppaa ensin vapaamuotoisesti, mutta 1650-luvulta lähtien kauppa pyrittiin keskittämään Inarin markkinoille.[8]
Inarin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1646, ja 1600-luvulla Inarin saamelaiset käännytettiin kristinuskoon. Inari kuului ensin Kemin ja sitten 1673 perustettuun Kemin Lapin seurakuntaan. Vuonna 1757 Inarista tuli Utsjoenkappeliseurakunta. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1760 Pielpajärven rannalle.[8]
Suomalaisasutuksen syntyminen
Suomalainen asutusta alkoi Inarissa syntyä 1758, jolloin Heikki Kyrö asettui Ivalojokivarteen. Asutus laajeni vähitellen Kyrön kyläksi eli nykyisen Ivalon keskuksen aluksi. Suomalaisuus eteni Inarin Lapissa hitaasti ja kasvoi vasta 1800-luvun alkupuolella. Kyrön lisäksi syntyivät Koppelon ja Törmäsen kylät.[8]
1800-luvulla poronhoidon merkitys alkoi kasvaa. Siihen vaikutti erityisesti Norjan rajan sulkeutuminen, minkä jälkeen Norjan saamelaiset eivät voineet laiduntaa porojaan Inarissa. Vuonna 1912 puolet inarilaisista omisti poroja ja Inari jaettiin viiteen paliskuntaan. Saamelaiset viljelivät jonkin verran maata ja pitivät karjaa.[8]
Inarista tuli vuonna 1881 itsenäinen seurakunta, ja se sai oman kirkkoherran 1886. Inarin kolmas kirkko rakennettiin vuosina 1884–1888 Juutuanjokisuulle.[8]
1900-luku
Kultaliikkeellä oli suora yhteys matkailun alkuun 1920- ja 1930-luvulla. Sodankylän ja Kyrön välisen maantien valmistumisen jälkeen alkoi Ivalon nousu Inarin tärkeimmäksi liike- ja talouskeskukseksi. Vuonna 1932 Ivalosta tuli risteyspaikka kun maantie Petsamoon valmistui. Ivalosta tuli suomalaisen asutuksen keskus ja Inarin kirkonkylä säilyi saamelaisuuden keskuksena.[8]
Inarin kirkko Juutuanjokisuulla tuhoutui talvisodan aikana. Samalle paikalle valmistui vuonna 1952 saamelaiskirkko. Ivaloon saatiin uusi kirkko vuonna 1966.[8]
Toisen maailmansodan jälkeen
Inarin saamelaisuus voimistui ja samalla kirjavoitui toisen maailmansodan jälkeen, kun alueelle asutettiin Petsamon koltat. Pääosin koltat asettuivat Sevettijärven alueella. Lapin sodan aikana Inarin rakennuskanta tuhoutui lähes kokonaan ja mm. Ivalo rakennettiin täysin uudestaan sodan jälkeen.[8]
Maantiede
Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Se on lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien maapinta-alat yhteensä. Ahvenanmaahan verrattuna Inarin maapinta-ala on lähes kymmenkertainen. Kunnan koko voidaan havainnollistaa alueena, jonka sivujen pituudet ovat linnuntietä 130 kilometriä (kunnan pohjoisraja), 90 kilometriä (itäraja), 140 kilometriä (eteläraja) ja 75 kilometriä (länsiraja). Inarilla on Suomen puolella neljä naapurikuntaa: Enontekiö, Kittilä, Sodankylä ja Utsjoki. Näiden lisäksi se rajautuu lännessä NorjanKaarasjoen sekä Koutokeinon kuntiin ja idässä Norjan Etelä-Varangin kuntaan sekä VenäjänPetsamon piiriin ja Ylä-Tuuloman kaupunkikuntaan.
Kunnassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1 043 km²). Kaikkiaan järviä on Inarissa 8 033, mikä on enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja myös kunnan sisävesipinta-ala on Suomen kunnista suurin[9][10].
Inarissa sijaitsee kaksi kansallispuistoa. 2 860 neliökilometrin laajuinen Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto ja sijaitsee kokonaan kunnan alueella pientä Kittilän puolella olevaa osaa lukuun ottamatta. Kansallispuistossa sijaitsee Inarin korkein tunturi Morgam-Viibus, joka kohoaa 601 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta.[11] Kunnan alueella sijaitsee myös pohjoisin osa enimmäkseen Sodankylän ja Savukosken kunnissa sijaitsevasta Urho Kekkosen kansallispuistosta. Kansallispuistojen lisäksi kunnan alueella sijaitsee kuusi erämaa-aluetta: Hammastunturi, Kaldoaivi, Muotkatunturi, Paistunturi, Tsarmitunturi ja Vätsäri. Näistä Hammastunturi sijaitsee pieneltä osin Kittilässä sekä Sodankylässä, Kaldoaivi sekä Muotkatunturi osittain Utsjoella ja Paistunturi suurimmalta osin Utsjoella.[12]
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle myytiin Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, minkä seurauksena kunnan pinta-ala pieneni 176 km².
Inari on arktisen elämystalouden kasvukeskus Suomessa. Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä työllistäjä Inarin kunnassa. Inarin talous nojaakin vahvasti elämystalouteen. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia majoitus- ja hotellikeskittymiä, joista suurin on Saariselän alue. Viime aikoina erityisesti aasialaisten turistien matkailun kasvu on ollut merkittävää.
Lisäksi kunnassa toimii huomattava määrä arktista rengas- ja autotestausta. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat osa elämystaloutta sekä perinteistä elinkeinorakennetta. Merkittävä tulonlähde on myös rajakauppa, joka Inarissa on kunnan väestön kokoon nähden merkittävien palvelujen vuoksi erittäin voimakasta. Voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina Inaria on vaivannut asunto- ja työvoimapula.
Inarissa perustettiin nettilehti Uusi Inari syksyllä 2014. Se keräsi joukkorahoituksella noin 13 000 euroa ja ilmestyi helmi–maaliskuussa 2015.[15][16]
Hallinto
Inarin kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla ja kokoomuksella on seitsemän valtuutettua, SDP:llä neljä, perussuomalaisilla kolme, vihreillä ja vasemmistoliitolla kaksi sekä kristillisdemokraateilla ja RKP:llä yksi.[6] Valtuuston puheenjohtajana toimii Janne Tervahauta (kesk.).[17] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Janne Huotari (kok.).[18]
Inarin kunnanjohtaja on Tommi Kasurinen. Hänet valittiin tehtävään lokakuussa 2022, ja hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2023.[19] Kasurisen edeltäjä oli Toni K. Laine, joka siirtyi Hämeen maakuntajohtajaksi.[20] Laine valittiin kunnanjohtajaksi joulukuussa 2016.[21]
Väestö
2024-10-31 31. lokakuuta2024 Inarissa asui 7 160 henkilöä.[2] Heistä puhui äidinkielenään suomea 6 249, saamea 492 ja ruotsia 28 henkilöä. Muita kieliä puhui 358 henkilöä.[4] Vuoden 2008 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 73. Inarin väkiluku on laskenut vuodesta 1990 693 henkilöllä.[22] Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Ruotsinkielisten pienen määrän vuoksi kieltä ei lasketa kunnan viralliseksi kieleksi.[23][24] Väestötiheys on 0,48 asukasta/km2. Saamelaisista noin 900 on inarinsaamelaisia ja 500 kolttia. Loput ovat pääasiassa pohjoissaamelaisia. Kunnan väestö on kasvussa, pitkälti elämystalouden voimakkaan kasvun vuoksi.
Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa. Useissa kyläkeskuksissa on kuitenkin nykyisellään voimakkaita elämystalouden tai rajakaupan keskittymiä.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2021 lopussa Inarissa oli 7 008 asukasta, joista 4 459 asui taajamissa, 2 241 haja-asutusalueilla ja 308:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Inarin taajama-aste on 66,6 %.[25] Inarin taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[26]
Inariin on linja-autoyhteydet Oulusta ja Rovaniemeltä.
Inarin kunnassa Ivalon eteläpuolella, Törmäsen kylän luona, sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä. Finnair lentää Ivalon lentoasemalle Helsingistä Ivaloon vähintään yhden edestakaisen vuoron päivittäin. Talvisesongin aikana Inariin lentää myös Norwegian. Uusia yhteyksiä ovat yhteydet Lontooseen ja Frankfurtiin. Lisäksi Ivaloon tehdään vuosittain lukuisia charterlentoja. Myös Murmanskiin on Ivalosta bussiyhteys. Ivalon lentoaseman yhteydet ovat olleet voimakkaassa kasvussa elämystalouden kasvuun liittyen.lähde?
Urheilu
Lapin Sudet ry on vuonna 1926 perustettu noin 500 jäsenen yleisseura. Varsinainen toiminta keskittyy kunnan keskustaajaman Ivalon ympäristöön. Seura järjestää vuosittain pitkäperjantaina VASKOOLI-hiihdon Saariselällä.
Inarin Palloseura ry on vuonna 2012 perustettu palloilulajien erikoisseura. Sen päälajina on salibandy, mutta toiminta on laajentunut jalkapalloon, kaukalopalloon, pesäpalloon, koripalloon ja amerikkalaiseen jalkapalloon. Jäseniä on 189.
Tunturi-Kiekko ry on vuonna 1983 perustettu Ivalossa toimiva Suomen pohjoisinlähde? jääkiekkoseura. Seura pelaa III-divisioonan Lappiliigaa, BHL:a (Barents Hockey League) ja useissa juniori-ikäluokissa.[27]
Kylätaajamien lisäksi Inarin kunnassa on lukuisia muita tunnettuja paikkoja ja paikannimiä, joka liittyvät muun muassa matkailuun, erilaisiin tapahtumiin ja historiaan:
Pielpajärvi; erämaakirkko, Inarin seurakunnan ja kunnan keskus 1700-luvulla
Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Inarissa toimii vanhoillislestadiolainen suunta, jolla on paikkakunnalla Ivalonlaakson rauhanyhdistys. Inarin alue ei perinteisesti ole lukeutunut lestadiolaisuuden vahvimpaan kannatusalueeseen. Liikkeellä ei juurikaan ole ollut kannatusta saamelaisväestön keskuudessa.[29][30]
