Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan, nykyisin tärkein elinkeino on matkailu, etenkin Ylläksen hiihtokeskus. Kolarissa on Suomen pohjoisin rautatieasema.
Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m)[8]. Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia.[9] Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.
Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000 -kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.[10]
Kolari-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1587. Silloin on merkitty verolle Ylitornion Pellon kyläkuntaan kuuluvana Pekka Kolari, joka muutti Lappiin Savosta.[11]
Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla.[12]
Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999).[13]
Talous
Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.
Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.[12]
”Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1 500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa.”[14]
Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa.[15] Vuonna 2018 se ei ollut auki.[16]
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 410 työpaikkaa. Niistä 5,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 81 % palveluissa ja 9 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 13,8 %.[17]
Vuonna 2015 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kaivosalan palveluihin ja teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy, Kolarin Kumi Oy ja Humina-Loma Oy.[18]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
Vuoden 2022 lopussa Kolarissa oli 3 999 asukasta, joista 1 857 asui taajamissa, 1 826 haja-asutusalueilla ja 316:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kolarin taajama-aste on 50,4 %.[20] Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]
Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007–2008.
Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.
Kunnan nimi
Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä.[27] (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, 'hiili'.) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600-luvulla ruukinselvennä hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.
↑Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa (Arkistoitu – Internet Archive), Samuli Paulaharju ”Melkein joka talossa sysihauta haikusi, ja vanhojen miilujen sijoja nähdään vieläkin kaikkialla Kolarin metsissä. Sysimiehiä sanottiin ”kolareiksi”, ja siitä ruvettiin kolarien kotiseutua ja sitten koko pitäjää sanomaan Kolariksi.”
