Kiinan alueellinen hallinto jakautuu noin viiteen tasoon keskushallinnon alapuolella. Nämä tasot ovat maakuntataso (省级), prefektuuritaso (地级), piirikuntataso (县级), kuntataso (乡级) ja kylätaso (村级). Alueilla on hallinnon lisäksi merkittävä kulttuurillinen rooli: ihmiset usein samastuvat kotimaakuntaansa, ja kullakin on omat stereotypiansa tai identiteettinsä.[1]
(Artikkelissa esitetyt eri aluetyyppien lukumäärät Kiinan kansantasavallan osalta ovat osaksi 31. joulukuuta 2002. tilanteen mukaan. Lähteistetyt luvut on ajantasaistettu 2013 lopun tilanteeseen.)
Kiinan kansantasavallassa on 22 maakuntaa (ja kansantasavallan mukaan myös Taiwan 23. maakuntana), neljä itsehallinnollista kuntaa, viisi autonomista aluetta ja kaksi erityishallintoaluetta.[3] Vaikka nämä 33 (ynnä Taiwan) ovat keskushallinnon alaisuudessa, käytännössä maakunnilla on laajat valtuudet määrätä itse esimerkiksi talouteensa liittyvistä asioista.
Kiinan tasavalta (Taiwan) hallitsee kokonaisuudessaan yhtä maakuntaa ja osia toisesta, minkä lisäksi sillä on kaksi itsehallinnollista kuntaa. Virallisesti tasavalta hallitsee kaikkia Kiinan maakuntia ja autonomisia alueita, mukaan lukien jopa Kansantasavallan itseensä liittämää Tiibetin autonomista aluetta.lähde?
Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 333 prefektuuritason aluetta (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):[3][4]
Kiinan tasavallalla (Taiwan) ei ole prefektuuritason kaupunkeja, aliprefektuuritason kaupunkeja eikä autonomisia prefektuureja.
Piirikuntataso
Kiinan aluejako piirikuntatasolla.
Piirikuntatason alueita Kiinan kansantasavallassa on yhteensä 2853[3][4] (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa):
872 kaupunkipiiriä (市辖区), jotka eivät ole prefektuurien eikä liittojen alaisuudessa[3][4]
1 metsävyöhyke (林区)[4] (Shennongjian metsävyöhyke Hubein maakunnan suorassa ohjauksessa)
Kiinan tasavallassa piirikuntatason kaupunkien tilalla on maakunnan hallinnoimia kaupunkeja.
Kuntataso
Piirikuntatasoa alempia määritettyjä hallintoalueita on Kiinan kansantasavallassa yhteensä 40 497[3][4] (vuoden 2013 lopussa; Hongkong, Macao tai Taiwan eivät ole mukana jaottelussa).
Kuntatason yksiköitä ovat:
alipiirit (街道), joita on vain kaupunkipiireilla ja piirikuntatason kaupungeissa
suurkunnat (镇)
maalaiskunnat (乡), pienet maaseudun alueet
etniset kunnat (民族乡), vähemmistökansoille määriteltyjä alueita
etninen sumu (民族苏木), ainoa Evenkien etninen sumu Sisä-Mongoliassa
Lisäksi piirikuntatason ja kuntatason välissä on seutukunta (县辖区). Niiden määrä on vähennetty koko ajan, ja vuoden 2013 lopussa on enää 2 seutukuntaa jäljellä. Tilastossa ne lasketaan kuntatason yksiköihin.[4]
Kylätaso
Kuntatason yksikkö jakautuu edelleen kylätason yksikköihin. Kylätason yksiköillä ei ole niin paljon poliittisia merkityksiä.[5] Kylätason yksiköitä ovat:
yhteisö (tai kortteli, 社区), jonka hallintoelin on nimeltään korttelikomitea (居民委员会, lyhenne: 居委).
hallinnollinen kylä (tai kylä, 行政村, 村), jonka hallintoelin on nimeltään kyläkomitea (村民委员会).
etninen kylä, vähemmistökansalle määriteltty kylä.
gaqa (嘎查), kylän vastaava yksikkö sumun alapuolella Sisä-Mongoliassa.
Kylätason yksiköt voivat edelleen jakautua alimpiin yksikköihin.
naapurusto (居民小组), yhteisön alapuolella.
kyläläisryhmä (村民小组), kylän alapuolella.
Kyläläisryhmä koostuu muutamasta perheestä tai kymmenistä perheistä.
Luonnollinen kylä, joka esiintyy satunnaisesti ja luonnollisesti maaseudulla, ei ole varsinainen yksikkö hallinnollisessa jaossa. Se voisi olla hallinnollinen kylä tai kyläläisryhmä. Isossa luonnollisessa kylässä voisi olla muutama kyläläisryhmä taikka muutama hallinnollinen kylä.
↑Oakes, Tim: China's Provincial Identities: Reviving Regionalism and Reinventing "Chineseness". The Journal of Asian Studies, Elokuu 2000, 59. vsk, nro 3, s. 667-692. Association for Asian Studies. doi:10.2307/2658947Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2017. (englanniksi)
.svg)
.png)
.png)
