Tatra T27

Tatra T27, T27A, T27B ja T27/91
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Tšekkoslovakia; Saksa
Valmistaja	Závody Tatra a.s. /; Ringhoffer Tatra a.s./; Tatra n.p., Kopřivnice
Valmistusvuodet	1930–1947
Tuotantomäärä	7 620 kappaletta
Suunnittelija	Hans Ledwinka
Mitat ja massat
Kantavuus	2 500–3 000 kg
Omamassa	4 000–4 500 kg
Pituus	6 300 mm
Leveys	2 100 mm
Korkeus	2 400 mm (lavakatteen kanssa 2 680 mm)
Akseliväli	3 800 mm;; linja-autoversiossa 3 850 mm
Maavara	280 mm
Moottori, voimansiirto ja alusta
Vetotapa	4×2
Vaihteisto	4+1
Jarrut	ATE Lockheed – hydraulisesti toimivat rumpujarrut
	Infobox OK

Tatra T27 oli tšekkoslovakialaisen Tatran 1930–1947 valmistama kaksiakselinen kuorma-auto. Eri muunnelmien kantavuudet vaihtelivat välillä 2 500–3 000 kg.^[2] Alustoille rakennettiin myös linja-autoja ja paloautoja.^[1]

Muunnelmat

Kuorma-automallista oli kolme kehitysversiota: T27, T27A ja T27B. Linja-autoversio oli T27/91.^[1]

Ensimmäisen T27-mallin ohjaamo oli erittäin kantikas ja kaksiosainen tuulilasi oli pystysuora. Tunnusomainen piirre mallissa oli ohjaamon ja konepellin välillä ollut pahkuramainen lisäosa, jonka sisällä oli polttoainetankki.^[1]

A-mallin ohjaamoa oli pyöristetty ja tuulilasia kallistettu taaksepäin. Moottori oli aikaisempaa tehokkaampi ja taka-akselin jousitusta oli muutettu.^[1]

B-mallissa taka-akselille tuli paripyörät. Autoa sai nyt myös puukaasu- tai kaasukäyttöisenä.^[1]

Malli T28 perustui pitkälti T27:n rakenteeseen. T28:aan oli lisätty toinen taka-akseli.^[1]

Teknisiä tietoja

Moottorimallit

T27-malleissa käytettiin kaikkiaan neljää eri moottorimallia, joista T27 ja T27A olivat bensiinimoottoreita. Tämän lisäksi valmistettiin hiili- ja puukaasumoottoria T27H ja autossa testattiin myös dieselmoottoria T64A. Kaikki moottorit olivat tyypeiltään nestejäähdytteisiä, nelitahtisia, nelisylinterisiä rivimoottoreita.^[1]

Moottorimallit^[1]	T27	T27A	T27H	T64A
Käyttövoima	Bensiini	Bensiini	Hiili- ja puukaasu	Dieselöljy
Sylinterin halkaisija / iskunpituus, mm	95 / 150	100 / 150	105 / 150	105 / 140
Moottorin iskutilavuus, cm³	4 253	4 713	5 196	4 849
Kaasutin	Zenith 36 T	Zenith 36 T tai Solex 35 BFV	Solex 22 HR
Suurin teho, kW / 1/min	38,2 (myöh. 41,9) / 2100	46,4 / 2100	37,5 / 2100	44,2 / 2100
Polttoaineenkulutus, l/100 km	25–28	25–28	75 kg puuta	26–28

Viimeiset yksilöt oli varustettu ilmajäähdytteisillä, nelisylinterisillä moottoreilla.^[1]

Voimansiirto ja alusta

Moottorin takana oli kuiva, yksilevyinenkytkin, joka välitti voiman nelinopeuksisen vaihteiston kautta voimansiirtoakselille, joka kulki auton kantavana rakenteena toimineen keskusputkirungon sisällä. Taka-akselilla oli alkuvaiheessa heilurityyppinen erillisjousitus ja vinottaiset lehtijouset; tämä ratkaisu kuitenkin korvattiin A-mallissa poikittaisella lehtijousella, joka oli kiinnitetty keskeltä vetopyörästön päälle ja päistään jarrukilpiin.^[1]

Etuakselilla oli päällekkäinen kolmiotuenta ja jousituksena poikittain asennettu, puolielliptinen lehtijousi.^[1]

Jarruina oli jokaisella pyörällä ATE Lockheed -rumpujarrut, jotka toimivat hydraulisesti.^[1]

Suorituskyky

Auton kuljetuskapasiteetti oli alun perin 2,5 tonnia, mutta Tšekkoslovakian asevoimien tarpeisiin kapasiteettia kasvatettiin kolmeen tonniin runkoputkea vahvistamalla. Täydellä kuormalla perävaunu perässä autolla kykeni nousemaan 13 % mäkiä. Ilman perävaunua mutta täydellä kuormalla suurin nousukulma oli 19 %. Huippunopeus kuormattuna oli 50 km/h.^[2]

Tšekkoslovakian armeija

T27-malleista huomattava osa meni asevoimille. T27A-linja-autoja toimitettiin vuosina 1932–1933 vain viisi kappaletta. Kuorma-autoja myytiin huomattavasti enemmän: vuosina 1937–1938 yhteensä 1 512 kappaletta. Tämän jälkeen tehdas sai vielä jatkotilaukset 116 ja 33 kappaleesta, joista syyskuuhun 1938 mennessä ehdittiin toimittaa 85 kappaletta. Tämän lisäksi 34 kappaletta toimitettiin Tatran Smíchovin toimipisteestä. Puuttuvat 30 kuorma-autoa jäivät toimittamatta, sillä Tšekkoslovakian sudeettialueet, joilla Tatran tehdas Kopřivnicessa sijaitsi, siirtyivät Münchenin sopimuksen nojalla Saksan hallintaan 19. lokakuuta.^[2]

Armeijalla oli parhaimmillaan yli 1 600 T27:ää, ja se oli toiseksi yleisin kuorma-automalli Praga RV:n jälkeen. Huolimatta lyhyeksi jääneestä käyttöajastaan T27 ehti niittää mainetta luotettavuutensa ja suorituskykynsä tähden. Auton heikko kohta oli matalalle ulottuva ja siten vaurioherkkä moottorin öljypohja.^[2]

Wehrmacht

Saksalaisten miehitettyä Tatran tuotantolaitokset Kopřivnicessa lokakuussa 1938, he ottivat haltuunsa tehtaalla korjauksessa olleet kolme Tšekkoslovakian armeijan T27:ää. Wehrmachtille toimitettiin tämän lisäksi 67 kuorma-autoa vuoden 1939 loppuun mennessä. Nämä oli osin tehty materiaaleista, jotka oli varattu Tšekkoslovakian armeijan keskeytynyttä tilausta varten.^[2]

Useimmat saksalaisten käyttämät kuorma-autot olivat parannettua mallia T27B, jonka valmistukseen oli siirrytty liukuvasti vuoden 1938 aikana. T27B-mallin merkittävin ulkoinen ero oli taka-akselin paripyörät. Wehrmachtin ja Luftwaffen lisäksi autoja tehtiin Waffen-SS:lle, jolle toimitettiin vähintään 700 T27B-mallia vuonna 1940. Osa näistä päätyi Organisation Todtille ja muille kansallissosialistisen Saksan vastaaville järjestöille. Puukaasuttimilla varustettuja malleja käytettiin linjojen takana erilaisissa vähemmän vaativissa olosuhteissa.^[2]

Muut armeijat

1940-luvun alussa T27B-malleja myytiin runsaasti Romanian armeijalle.^[2]

Vuonna 1942 Saksa toimitti Suomen puolustusvoimille seitsemän T27B:tä ja seuraavana vuonna 44 kappaletta lisää.^[3]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ Tatra Portal - Web site about Tatra cars and trucks - Tatra 27 Tatra portal. Viitattu 28.3.2010. (slovakiksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Radomír Zavadil: Vojenské automobily Tatra v letech 1918 až 1945 - Tatra Military Vehicles from 1918 to 1945; vol. 3, s. 7–11. Nevojice: Jakab, 2008. ISBN 978-80-87161-03-6
↑ Mäkipirtti, Markku: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919–1959, s. 101. Tampere: Apali Oy, 2006. ISBN 978-952-5026-54-2