| Turenki |
|---|
![]() |
| Perustiedot |
|---|
| Lyhenne |
Tu |
| Rataosa |
Riihimäki–Tampere |
| Sijainti |
60°55′05″N, 024°38′18″E |
| Osoite |
Asematie 6, 14200 Turenki |
| Kunta |
Janakkala |
| Etäisyydet |
Riihimäki 22 km
Hämeenlinna 14 km
Ryttylä 13,1 km |
| Avattu |
1862 |
| Liikenne |
|---|
| Käyttäjiä |
59 000 (v. 2008) [1] |
| Liikennöitsijä(t) |
VR-Yhtymä |
| Lähijunat |
D R |
| Matkustajalaituri(t) |
|---|
| Korkeus |
55 cm [2] |
| Lyhin ja pisin pituus |
170 m[2] |
| Pinnoite |
Asfaltti |
| Laiturikatokset |
Puinen katos länsilaiturilla |
| Laiturinäytöt |
2 kpl[2], 1 kpl / laituri |
| Asemarakennus |
|---|
| Tyyppi |
puinen asemarakennus |
| Suunnittelija |
Carl Albert Edelfelt |
| Lipunmyynti |
automaatti |
| Ratapiha |
|---|
| Raiteisto |
2 laituriraidetta (raiteet 1 ja 3)
ohittava raide (2) |
| Km
|
|
Lyh.
|
Liikennepaikat
|
|
|
|
|
|
|
 Seinäjoelle
|
|
|
|
|
|
|
 Poriin
|
|
|
|
|
|
|
Lielahden teollisuusraide
|
| 122,0
|
|
|
|
Llh
|
Lielahti
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 12:n ylitys
|
| 120
|
|
|
|
Stl
|
Santalahti
|
| 119,~
|
|
|
|
Amu
|
Amuri
|
|
|
|
|
|
|
Tammerkoski
|
|
|
|
|
|
|
Erkkilän silta
|
| 118,0
|
|
|
|
Tpe
|
Tampere asema
|
|
|
|
|
|
|
 Haapamäelle
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lokomo, Hatanpää (pur.)
|
| 116,~
|
|
|
|
Htp
|
Hatanpää
|
| 116,0
|
|
|
|
Vka
|
Viinikka
|
|
|
|
|
|
|
Nekalan raiteet (pur.)
|
| 115,~
|
|
|
|
Rp
|
Rantaperkiö
|
| 114,7
|
|
|
|
Tpet
|
Tampere tavara
|
|
|
|
|
|
|
Tampereen kehätien alitus
|
| 112,~
|
|
|
|
Rkm
|
Rukkamäki
|
|
|
|
|
|
|
Lentokonetehtaan rata (pur.)
|
| 109,~
|
|
|
|
Ms
|
Multisilta
|
| 108,0
|
|
|
|
Sj
|
Sääksjärvi (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Voiman jakelukeskus (pur.)
|
| 107,0
|
|
|
|
Sj
|
Sääksjärvi (uusi)
|
| 105,~
|
|
|
|
Hmö
|
Höytämö
|
| 102,7
|
|
|
|
Kju
|
Kulju
|
| 100,9
|
|
|
|
Vtr
|
Vanattara (uusi)
|
| 99,~
|
|
|
|
Vtr
|
Vanattara (vanha)
|
| 98,2
|
|
|
|
Moi
|
Moisio
|
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
| 97,2
|
|
|
|
Hak
|
Hakkari
|
| 96,~
|
|
|
|
Hlo
|
Hollo
|
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
| 94,4
|
|
|
|
Lpä
|
Lempäälä
|
|
|
|
|
|
|
Lempäälän kanava
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 190 ylitys
|
| 91,~
|
|
|
|
Hul
|
Hulaus
|
| 89
|
|
|
|
Mat
|
Mattila (vanha)
|
| 88,5
|
|
|
|
Mat
|
Mattila (uusi)
|
| 84,~
|
|
|
|
Hin
|
Hinkka
|
| 82,8
|
|
|
|
Via
|
Viiala
|
| 82,7
|
|
|
|
|
Viialan vaneritehdas
|
| 82,0
|
|
|
|
|
Tarpianjoki
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 303 alitus
|
| 80,~
|
|
|
|
Am
|
Arometsä
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 9:n alitus
|
| 77,~
|
|
|
|
Jkr
|
Junkkari
|
|
|
|
|
|
|
Valkeakoskelle
|
|
|
|
|
|
|
Toijalan satamaan
|
| 75,8
|
|
|
|
Tl
|
Toijala (Veturimuseo)
|
|
|
|
|
|
|
Turkuun
|
| 67,4
|
|
|
|
Ku
|
Kuurila (uusi)
|
| 65,~
|
|
|
|
Ku
|
Kuurila (vanha)
|
| 60,0
|
|
|
|
Vin
|
Vinnilä
|
| 57,8
|
|
|
|
Ita
|
Iittala
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 130 alitus
|
| 52,1
|
|
|
|
Lts
|
Leteensuo (uusi)
|
| 52
|
|
|
|
Lts
|
Leteensuo (vanha)
|
| 45,0
|
|
|
|
|
Valtatie 3:n alitus
|
|
|
|
|
|
|
Merven teollisuusraide
|
| 44,3
|
|
|
|
Prl
|
Parola
|
|
|
|
|
|
|
Kantatie 57:n alitus
|
|
|
|
|
|
|
Kirstula
|
| 38,0
|
|
|
|
|
Vanajavesi
|
|
|
|
|
|
Hop
|
Hopealinja
|
| 36,1
|
|
|
|
Hl
|
Hämeenlinna
|
|
|
|
|
|
|
Kantolan raiteet
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 10:n alitus
|
|
|
|
|
|
|
OTK:n Mylly
|
|
|
|
|
|
|
Rautaruukin raide
|
|
|
|
|
|
|
Vanajan voimalaitos
|
| 28,1
|
|
|
|
Hrv
|
Harviala (uusi)
|
|
|
|
|
|
|
Harvialan metsärata (pur.)
|
| 28
|
|
|
|
Hrv
|
Harviala (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Turengin sokeritehdas
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 292 alitus
|
| 22,5
|
|
|
|
Tu
|
Turenki
|
| 16,~
|
|
|
|
Lk
|
Leppäkoski (uusi)
|
| 15
|
|
|
|
Lk
|
Leppäkoski (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Puujoki
|
| 13
|
|
|
|
Khä
|
Kelhä
|
| 9,3
|
|
|
|
Ry
|
Ryttylä
|
|
|
|
|
|
|
Kantatie 54:n ylitys
|
|
|
|
|
|
|
Hirvenoja
|
|
|
|
|
|
|
Ekokemin raide
|
| 3,~
|
|
|
|
Sam
|
Sammalisto
|
|
|
|
|
|
Sam
|
Sammalisto (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Lahteen
|
|
|
|
|
|
|
Kesijärvelle
|
| 0,0
|
|
|
|
Ri
|
Riihimäki asema
|
|
|
|
|
|
|
 Helsinkiin
|
| Merkkien selitykset
|
|
| Infobox OK |
Turengin rautatieasema (lyh. Tu) on Janakkalan kunnassa, Turengin taajamassa rataosuudella Riihimäki–Tampere sijaitseva rautatieasema. Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Tampereelle jatkavat R-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 3. Aseman ohittavat kaukojunat käyttävät raidetta 2.[3] Asemalla on myös lippuautomaatti. Nykyisin asemarakennuksessa sijaitsee ravintola, josta voi esimerkiksi vuokrata tilaa juhlia varten.
Turenki on esimerkiksi Lammin keskustaajaman lähin rautatieasema noin 32 kilometrin etäisyydellään tasaväkisesti Järvelän kanssa.
Historia
Turengin aseman sijaan radan väliasemaksi kaavailtiin 1850-luvulla alun perin Leppäkoskea, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä Riihimäen suuntaan. Vuonna 1858 suunnitelmiin ilmaantui Turenki, joka oli yksi vaihtoehto Pietarin radan risteysasemaksi. Rautatien tullessa paikkakunnalle Turenki oli melko vaatimaton maalaiskylä, josta oli kuuden kilometrin matka Janakkalan kirkolle. Se sijaitsi kuitenkin melko hyvien yhteyksien varrella, koska aseman kohdalla oli vanhan Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteys, ja läheltä haarautui tie myös Lammin suuntaan. Lisäksi kylän arvioitiin kasvavan Hämeenlinnan vaikutuksesta. Turengin asukasluku alkoi kasvaa sotien jälkeen sinne vuonna 1940 perustetun sokeritehtaan ansiosta. Vuonna 1960 Turengissa oli noin 2 600 asukasta, vuonna 1980 jo liki 6 000 ja 2000-luvun alussa yli 7 000. Turengista muodostuikin Janakkalan kunnan keskustaajama.[4]
Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (Helsinki–Hämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Asemalta rakennettiin jo 1800-luvulla sivuraide kaakkoon sorakuopalle ja 1940-luvulla aseman pohjoispuolelta sokeritehtaalle. Sorakuopan raide on nykyisin viljavaraston raiteena, mutta sokeritehtaan raide ei ole enää liikennöitävässä kunnossa.[4]
Pari kilometriä Turengin asemalta Hämeenlinnan suuntaan sattui juuri ennen talvisodan päättymistä maaliskuussa 1940 Suomen kaikkien aikojen pahin junaonnettomuus, joka vaati 39 ihmishenkeä.[4]
Vuonna 2018 ryhdyttiin suunnittelemaan Turengin asemarakennuksen muutostöitä ravintola- ja kokoustiloiksi Museoviraston johdolla,[5] ja toiminta alkoi syyskuun 2009 alussa.[6] Ravintolatoimintaa harjoittaneen yrityksen Turenki Railway Companyn ajauduttua velkoihin asemarakennus päätyi Kanta-Hämeen ulosottoviraston huutokaupattavaksi syyskuussa 2017.[7] Ravintolatoiminta asemarakennuksessa päättyi lokakuussa 2018,[8] ja vuonna 2019 rakennus siirtyi ulosottovirastolta uusille yrittäjille noin 220 000 euron kauppahintaan.[9]
Arkkitehtuuri
Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu. Asemarakennus piti alun perin rakentaa tiilistä, mutta suunnitelmia jouduttiin kustannussyistä muuttamaan. Turenki on vanhan Helsinki–Hämeenlinna-radan asemista ainoa, jossa alkuperäinen laiturikatos on säilynyt. Alueella sijaitsee myös vanha asuinrakennus. Asema on Museoviraston suojelukohde. Sen miehitys lopetettiin vuonna 1995 ja rakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[4]
Alkuperäisessä asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta ja kaksi postihuonetta. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Rakennuksessa oli etelän puolella kellotorni, jonka kelloa soitettiin junan saapumisen ja lähtemisen merkiksi. Erityisenä ominaisuutena oli rakennuksen eristäminen, joka oli tehty tuohella. Lisäksi asemarakennuksen takana oli erillinen asuinrakennus, jossa asui asemakirjuri ja jota laajennettiin toisen asunnon verran. Siihen sijoittui asumaan aseman sähköttäjä.[10]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| rautatieasema |
|---|
| |
|---|
| |
|---|
| |
|---|
| Kuumolantie 3 |
|---|
| |
|---|
|
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
